Luku 1 – Päätoimijat ja niiden yhteistoiminnan pääpiirteet

Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin

Siirry alas

Luku 1 – Päätoimijat ja niiden yhteistoiminnan pääpiirteet

Viesti kirjoittaja Antti Laukkanen lähetetty Ma Marras 26 2018, 13:55

Tiivistelmä luvusta 1


Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmän päätoimijat ovat:

1. Valtio
2. Raha- ja kilpailutalouden yritykset
3. Raha- ja kilpailutalouden ihmiset
4. Ideologiattomat ihmiset
5. Jaetaan-talouden tuottajayhteisöt
6. Jaetaan-talouden ihmiset

Talousideologioiden pääsuuntaukset ovat:

1. Raha- ja kilpailutalous
2. Jaetaan-talous

Raha- ja kilpailutalouden alasuuntauksina voivat olla esimerkiksi:

– kapitalismi
– markkinatalous
– sosialismi.

Nämä toimijat käyttävät esimerkiksi seuraavia rahoja:

– euro (€) (fiat)
– markka (mk) (kultakanta)
– bitcoin (bc)
– tovi (t)* **.

Rahoja voidaan keksiä lisää.
Veronmaksuun hyväksytään kaikki riittävät laatukriteerit täyttävät rahat.

*Nämä ovat esimerkkejä siitä, kuinka erilaisia veronmaksuun hyväksytyt rahat voivat olla, eivät lista riittävät laatukriteerit täyttävistä rahoista.

**Eri rahat voivat olla hyvin erilaisia mm. taloudellisen vallan tai vaurauden jakautumisen suhteen.
Se, mitä rahaa ihminen valitsee käyttää ja mitä ei, on merkittävä talousideologinen valinta.


Jaetaan-talouden alasuuntauksia voivat olla esimerkiksi:

– kommunismi
– resurssipohjainen talous.

Nämä toimijat eivät käytä rahaa eivätkä vaihtamista.
He jakavat työt ja töiden tulokset tasapuolisesti toistensa kanssa.

Talousideologioiden pää- ja alasuuntauksia voidaan keksiä lisää.
Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmään otetaan mukaan kaikki riittävät laatukriteerit täyttävät talousideologioiden pää- ja alasuuntaukset.

Toimijoiden välinen taloudellinen yhteistyö on jaoteltu kolmelle tasolle:

– yhteiskunnallinen
– yhteisöllinen
– yksilöllinen.

Taloudellinen yhteistyö yhteiskunnallisella tasolla tarkoittaa mm. veronmaksamista.
Jokainen voi maksaa verot valitsemallaan valtion hyväksymällä tavalla:

– R&K -toimijat voivat maksaa veronsa valitsemallaan veronmaksuun hyväksytyllä rahalla.
– Perusveroprosentin lisäksi R&K -toimijat voivat halutessaan maksaa valitsemansa määrän lisää veroja, jonka he voivat kohdentaa valitsemalleen julkiselle menolle.
– Jaetaan-toimijat voivat maksaa veronsa työllä.

Taloudellinen yhteistyö yhteisöllisellä ja yksilöllisellä tasolla tarkoittaa mm. sitä, että:

– Kaikki veronmaksuun hyväksytyt rahat kelpaavat maksuvälineeksi kaikkiin ostotapahtumiin, jos sekä ostaja että myyjä hyväksyvät kyseisen rahan kaupantekonsa välineeksi.
– Eri veronmaksuun hyväksyttyjen rahojen vaihtaminen toisiin vastaaviin on helppoa ja nopeaa.
– Kun jaetaan-talouden toimija saa tarvitsemiaan hyödykkeitä R&K -toimijalta, valtio maksaa ne.
– Kun R&K -toimija saa tarvitsemiaan hyödykkeitä jaetaan-toimijalta, se maksaa ne valtiolle.



1.1 Valtio


1.1.1 Yleistä

Valtion asioista päättää eduskunta, jonka valitsee demokraattisilla vaaleilla kaikki valtion täysi-ikäiset kansalaiset.
Joskus valtion asioista päätetään myös kansanäänestyksillä.
Valtio toimii hyvin pitkälti kuten Suomen valtio toimii nykyään, mutta erojakin on.

Valtio päättää taloudellisen toiminnan reunaehdot.
Valtio määrittää, mitä on väkivalta, syrjintä, petos, ihmioikeuksien loukkaaminen, luonnon kestämätön hyödyntäminen yms.
Näitä keinoja ei saa käyttää taloudellisessa toiminnassa.
Valtio päättää, mikä on jokaiselle ihmiselle taattava minimielintaso ja kuinka valtion resurssit muutoinkin kohdennetaan (infrastruktuuri, koulutus, maanpuolustus jne.).

Valtion ei tarvitse kuitenkaan päättää kaikesta.
Se päättää vain sellaisista asioista, joissa on mahdollista tai järkevää totetuttaa vain yksi vaihtoehto kahdesta tai useammasta.

Esimerkkki 1.

Teoriassa valtion rooli taloudessa voi olla 0 % eli sitä ei ole lainkaan, 100 % eli se päättää kaikesta ja tekee kaiken tai portaattomasti mitä tahansa näiden väliltä.
Kuitenkin valtio on yksi tekijä, joten on mahdollista, että sen rooli taloudessa voi olla vain yhdenlainen kerrallaan.
Se voi muuttua ajan kuluessa, mutta kunakin hetkenä se voi olla vain yksi.

Siksi demokraattinen enemmmistö (äänestäjät) päättäköön, mikä on valtion rooli taloudessa kullakin hetkellä; mitä valtio omistaa, mitä palveluja se tuottaa, kuinka paljon ja millä lailla valtio säätää taloudellisen toiminnan reunaehtoja, sääntöjä jne.

Esimerkki 2.

On järkevää joko rakentaa silta joen yli tai olla rakentamatta sitä.
On mahdollista mutta ei järkevää rakentaa siltaa 1/3:n verran joen yli, mutta ei pidemmälle siksi, että 1/3 ihmisistä kannatti sillan rakentamista ja 2/3 vastusti sitä.
Tällaisessa asiassa demokraattinen enemmistö päättäköön, kummin toimitaan.

Monissa asioissa kaksi tai useampi eri vaihtoehto voivat toteutua täysin järkevästi yhtä aikaa.
Tällaisissa asioissa demokraattisen enemmistön ei tarvitse tehdä päätöksiä siitä, mikä on se yksi vaihtoehto, joka toteutuu kaikkien kohdalla.
Tällaisia asoita ovat mm. ihmisryhmässä yksilöiden:

– sukupuoli
– kätisyys (oikea-, vasen- tai molempikätinen)
– ihon ja silmien väri
– uskonnollinen näkemys ja elämäntapa
– talousideologinen näkemys ja elämäntapa.

Tällaisissa asioissa valtion tehtävänä on mahdollistaa ja yhdistää.

Mitä tulee talousideologiseen valinnanvapauteen, valtion tehtävä on mahdollistaa se, että ihmiset voivat elää oman talousideologiansa mukaan ja yhdistää ihmisiä niin, että ihmiset voivat halutessaan tehdä keskenään taloudellista yhteistyötä riippumatta siitä, minkä talousidologian mukana kukakin on valinnut elää.


1.1.2 Raha- ja kilpailutalouden veronmaksu

Eri rahat voivat olla hyvin erilaisia mm. taloudellisen vallan tai vaurauden jakautumisen suhteen.
Se, mitä rahaa ihminen valitsee käyttää ja mitä ei, on merkittävä talousideologinen valinta.

Valtio hyväksyy R&K:n toimijoiden veronmaksuun jokaisen rahan, joka täyttää tietyt ehdot.

Nuo ehdot ovat seuraavat:

1. Jokaisella Suomen kansalaisella tulee olla todellinen mahdollisuus käyttää kyseistä rahaa.
2. Rahan tulee olla riittävän vakaa.
3. Sen tulee olla helposti ja nopeasti vaihdettavissa kaikki muihin veronmaksuun kelpuutettuihin rahoihin*.

*Nämä ovat esimerkkejä siitä, mitä ehdot voivat olla, ei lopullinen ja kattava lista ehdoista.

Se, että valtio on hyväksynyt jonkin rahan veronmaksuun tarkoittaa sitä, että sen käyttö helpottuu; rahaa ei tarvitse vaihtaa toiseen, jotta on mahdollista maksaa verot.
Se tarkoittaa myös sitä, että valtio luottaa kyseiseen rahaan, mikä puolestaan lisää ihmisten luottamusta kyseiseen rahaan.
Kumpikin seikka helpottaa kyseisen rahan yleistymistä.

Valtio päättää R&K:n toimijoiden kunkin hetkisen veroprosentin.
Kaikki raha- ja kilpailutalouden -toimijat maksavat tietyn perusprosentin verran veroja.
Nämä verorahat käytetään vaaleissa valitun eduskunnan päättämällä tavalla ja ne kattavat valtion perusmenot, joilla taataan kaikkien ihmisten hyvinvointi, infrastruktuurin toimiminen yms.

Tämän lisäksi jokainen R&K -toimija voi halutessaan valita haluamansa suuruisen lisäprosentin, jonka verran haluaa maksaa lisää veroja.
Jokainen veronmaksaja voi itse kohdentaa sen, mihin valtion menoihin tämä lisäprosentin vero tarkalleen käytetään.

Valtion on käytettävä lisäprosenttina maksetut verot siellä mihin ne on kohdennettu.
Se ei saa vähentää perusbudjetissaan olleita menoja miltään kohteelta siksi, että joku kohde sai lisäprosentteina paljon lisää rahaa.
Se ei saa myöskään ennakoida perusbudjetissaan mahdollisesti tulevien lisäprosenttien määrää ja kohdennusta, vaan perusbudjetin tulee kattaa kaikki halutut menot riippumatta siitä, maksaako kukaan lisäprosentteina mitään tai jos maksaa, kuinka ne kohdentuvat.

Esimerkiksi, jos valtio on perusbudjetissaan määrittänyt yksin elävän ihmisen minimielintasoksi 800 e/kk, ja ihmiset ja yhteisöt kohdentavat lisäprosentin veroja tietyn verran minimielintason nostamiseksi, yksin elävän ihmisen minimielintaso voi nousta näiden verorahojen avulla esimerkiksi 1000:een e/kk.

Lisäprosenttiveroa toki voivat maksaa vain sellaiset R&K:n toimijat, joiden tulot ovat niin isot, että se on mahdollista.

Jokainen R&K -toimija voi lisätä omaa sosialismin astettaan itselleen sopivaksi, käyttämällä rahaa, joka on demokraattisempi ja hyödyttää tasapuolisemmin kaikkia ihmisiä sekä maksamalla enemmän veroja ja kohdentamalla verot tavalla, joka lisää ihmisten hyvinvointia tasapuolisesti ja lisää valtion omistuksia.

Ihminen voi saavuttaa maksimaalisen kapitalismin ja markkinatalouden asteensa Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmässä täyttämällä minimissään talouden reunaehdot ja maksamalla perusveroprosentin, mutta ei mitään siihen lisäksi.

Talouden reunaehtoja ei saa rikkoa eikä perusveroprosenttia vähempää saa maksaa veroja millään talousideologisella valinnalla.


1.1.3 Jaetaan-talouden veronmaksu

– Valtion julkiset palvelut hyödyttävät tasapuolisesti kaikkia ihmisiä valitusta talousideologiasta riippumatta.
– Yleishyödylliset asiat hyödyttävät tasapuolisesti kaikkia ihmisiä valitusta talousideologiasta riippumatta

Jaetaan-tuottajayhteisö maksaa veronsa valtiolle:

1. Antamalla koko tuotantonsa valtion julkisiin palveluihin.
2. Antamalla koko tuotantonsa valtion hyväksymään yleishyödylliseen tarkoitukseen.
3. Antamalla koko tuotantonsa jaetaan-ihmisten kohtuulliseen ylläpitämiseen (ruoka, asunto, vaatteet jne.).
4. Jos jaetaan-tuottajayhteisö myy tuotteitaan raha- ja kilpailutalouden yrityksille tai ihmisille, kaikki myyntitulot menevät valtiolle.

Valtion jaetaan-tuottajayhteisöille antamat verorahat menevät suoraan näiden julkisten tai yleishyödyllisten palveluiden tuottamiseen tai jaetaan-ihmisten kohtuullisen elintason ylläpitämiseen ja mahdolliset jaetaan-tuottajayhteisöjen myyntitulot menevät kokonaisuudessaan valtiolle.
Näin ollen voitaneen kohtuudella ajatella, että jaetaan-tuottajayhteisöt maksavat työllään riittävästi veroja.

Jaetaan-ihmiset maksavat veronsa valtiolle seuraavasti:

1. Työskentelemällä valtiolle.
2. Työskentelemällä jaetaan-tuottajayhteisölle
3. Työskentelemällä R&K -yritykselle, jolloin yritys maksaa sovitun palkan kokonaan valtiolle.

Valtion jaetaan-ihmisille antamat verorahat menevät jaetaan-ihmisten kohtuullisen elintason ylläpitämiseen.
Tämän elintason mahdollistamana jaetaan-ihminen tekee työtä valtiolle tai jaetaan-tuottajayhteisössä.
Mahdollisen R&K -toimijalta saatu palkka menee kokonaisuudessaan valtiolle.
Näin ollen voitaneen kohtuudella ajatella, että jaetaan-ihmiset maksavat työllään riittävästi veroja.

Jaetaan-ihmisten vaurastuminen ei lienen verotuksellisesti ongelma, koska tällöin kaikki jaetaan-ihmiset nostavat elintasoaan tasapuolisesti ja koska kaikkia hyödyttäviä julkisia palveluita voidaan lisätä niin pitkälle, ettei raja siellä ihan heti tule vastaan.


1.2 Raha- ja kilpailutalous

Raha- ja kilpailutaloudessa on kaksi toimijaa:

1. Raha- ja kilpailutalouden yritykset
2. Raha- ja kilpailutalouden ihmiset

Kaiken kaikkiaan R&K -ihmisten elämä – riippumatta siitä, mitä rahaa ihminen suosii tai kuinka suurta veronmaksun lisäprosenttia hän maksaa tai mihin hän sen kohdentaa – ei poikkea juurikaan nyky-Suomen ihmisten elämästä yrittäjyyksineen, palkkatöineen, veronmaksuineen, vapaineen, lomineen jne., vaikka erojakin on.

Raha- ja kilpailutalouden toimijat voivat valita, mitä rahoja he hyväksyvät maksuksi myymistään raaka-aineista, tuotteista ja palveluista.
He voivat valita, millä rahoilla he maksavat ostamansa raaka-aineet, tuotteet ja palvelut.
Jos ostaja ja myyjä hyväksyvät saman rahan kaupanteon välineeksi, kaupat voivat tältä osin syntyä.

Rahojen arvo suhteessa toisiin veronmaksuun hyväksyttyihin rahoihin voi kellua tai olla kiinteä suhteessa johonkin valittuun rahaan.
Kaikki maksut (verot, ostot) suoritetaan maksupäivän tai muun vapaasti sovitun päivän rahanvaihtokurssien mukaan.

Rahan vaihtaminen toiseksi on niin helppoa, että useamman rahan käytännöistä ei ole kenellekään juuri sen enempää vaivaa kuin yhden rahan käytännöistä.

Osa toimijoista pyrkii käyttämään kaikkia valtion veronmaksuun hyväksymiä rahoja, koska näin he saavat mahdollisimman laajan asiakaspohjan, suuren liikevaihdon, toimivimmat ostot ja suurimman tuloksen.

Osa toimijoista pyrkii ideologisista syistä käyttämään vain sitä rahaa (tai useampia rahoja), joka sopii heidän talousideologiaansa.
Tämä saattaa vähentää heidän liikevaihtoaan, mutta voiton maksimointia tärkeämpää heille on eettisyys toiminnassa.

Ajoittain rahoja poistuu käytöstä kokonaan ja uusia tulee käyttöön.
Ideologisesti suosituimmat ja teknisesti toimivimmat rahat jäävät käyttöön pitkäksi aikaa.

Raha- ja kilpailutalouden toimijat voivat jakaa asioita myös jaetaan-toimijoiden kanssa, kunhan se ei vääristä R&K:n taloudellista kilpailua.

Raha- ja kilpailutalouden toimijoilla on oma keskusjärjestö, jossa he pohtivat, keskustelevat ja sopivat R&K:n sisäisistä yhteistoimintatavoista sekä sen yhteistyöstä jaetaan-toimijoiden ja valtion kanssa.


1.3 Jaetaan-talous

Jaetaan-taloudessa on kaksi päätoimijaa:

1. Jaetaan-tuottajayhteisöt
2. Jaetaan-ihmiset

Kun jaetaan-ihmiset toimivat keskenään, he jakavat kaiken vapaasti haluamallaan tavalla kuitenkin niin, että jakaminen noudattaa tasapuolisuuden periaatetta töiden tekemissä ja töiden tulosten jakamisessa.
Kaikkea jaetaan tasapuolisesti tarpeen, kiinnostuksen yms. mukaan.

Jaetaan-toimijoita yhdistävät seuraavat asiat:

He eivät käytä lainkaan rahaa eivätkä vaihtamista keskinäisessä elämässä.

Valtio omistaa kaikki jaetaan-toimijoiden raaka-aineet ja tavarat.

Valtio on antanut jaetaan-toimijoille henkilökohtaisen hallintaoikeuden (hho) moniin asioihin.
Ihmisillä on henkilökohtainen hallintaoikeus kaikkeen, mitä he tarvitsevat arkielämässään esim. koti, hammasharja, silmälasit jne.
Tuottajayhteisöillä on hho niihin asioihin, joita se tarvitsee tuotannossaan, esim. vene, sirkkeli, auto, jne.

Hallintaoikeus vastaa monin tavoin raha- ja kilpailutalouden yksityisomistamista, mutta erojakin on.
Jaetaan-toimijat eivät voi myydä sellaisia asioita, joihin heillä on hallintaoikeus.
Kun he eivät enää tarvitse asiaa, johon heillä on hho (esimerkiksi vanhaa kotiaan tai venettä) he eivät voi myydä sitä, vaan he luovuttavat sen seuraavalle yhdessä sovitut kriteerit täyttävälle halukkaalle jaetaan-toimijalle.

Jaetaan-toimijat eivät maksa erikseen veroa sellaisista raaka-aineista tai tavaroista, joihin heillä on hho, sillä valtio omistaa ne ja ne kaikki ovat osa julkisen tai muun yleishyödyllisen työn tuotantoa tai niiden tekijöiden kohtuullista ylläpitoa.
Tämän katsotaan riittävän jaetaan-toimijoiden veronmaksuksi.

Jaetaan-toimijoilla voi olla moniin asioihin henkilökohtaisen hallintaoikeuden sijasta henkilökohtainen käyttöoikeus (hko).
Tällaisia asioita ovat esim. kirjaston kirjat ja lainattavat polkupyörät.
He pyrkivät minimoimaan hallintaoikeudet ja maksimoimaan käyttöoikeudet.

Lue lisää henkilökohtaisesta hallintaoikeudesta ja henkilökohtaisesta käyttöoikeudesta tämän kirjoituksen luvusta 2.

Jaetaan-ihmiset voivat nostaa elintasoaan nostamalla kaikkien jaetaan-ihmisten elintasoa.

He jakavat asioita myös raha- ja kilpailutalouden toimijoiden kanssa, kunhan se ei vääristä taloudellista kilpailua.

Jaetaan-toimijoilla on oma keskusjärjestö, jossa he pohtivat, keskustelevat ja sopivat Jaetaan-talouden sisäisistä yhteistoimintatavoista sekä sen yhteistyöstä raha- ja kilpailutalouden ja valtion kanssa.


1.4 Ideologiaton ihminen

Ideologiaton ihminen on yksityinen ihminen, jolle henkilökohtaisesti ei ole mitään väliä sillä, elääkö hän raha- ja kilpailutaloudessa vai jaetaan-taloudessa.
Hän toimii aina joko R&K:ssa tai jaetaan-taloudessa, sillä muita taloudenmuotojen pääsuuntauksia ei ole vielä keksitty.

Hän saattaa vaihtaa taloudesta toiseen, jos syystä tai toisesta niin haluaa, tai jos sitä joku pyytää ja se hänelle sopii.

Ideologiattomaksi lasketaan myös ihminen, joka ei tiedä, mikä hänen ideologiansa on vai onko hän ehkä ideologiaton, ja joka haluaa kokeilla kaikkia vaihtoehtoja etsiessään omaa tapaansa elää.

Ideologiattomaksi lasketaan myös ihminen, joka periaatteessa kannattaa jotain ideologiaa, mutta kokonaisedun niin vaatiessa hän on valmis vaihtamaan sitä, missä taloudessa toimii.


1.5 Kaikkien kuuden toimijan yhteistyön kuvaus

Ideologisista syistä jaetaan-toimijat pyrkivät hankkimaan kaiken tuotannossaan ja elämässään tarvitsemansa toisilta jaetaan-toimijoilta.

Samoin ideologisista syistä raha- ja kilpailutalouden toimijat pyrkivät hankkimaan kaiken tarvitsemansa toisilta R&K -toimijoilta.

Aina tämä ei kuitenkaan ole järkevää tai mahdollista.
Tällöin jaetaan-toimijat ja R&K -toimijat tekevät yhteistyötä.

Järjestelmätasolla pyrkimys on maksimoida yhteistyön mahdollisuudet, mutta kuitenkin niin, että raha- ja kilpailutalouden kilpailu ei vääristy.


1.5.1 Jos jaetaan-tuottajayhteisö hankkii jotain raha- ja kilpailutalouden yritykseltä

Raha- ja kilpailutalouden yritykset antavat raaka-aineensa, tavaransa ja palvelunsa jaetaan-tuottajayhteisölle ilman, että yritys vaatii heiltä rahallista tai muutakaan maksua.
Yritys lähettää laskun kyseisistä hyödykkeistä valtiolle.
Valtio maksaa laskun.

Jokaisella jaetaan-tuottajayhteisöllä on kortti, jolla se saa rajallisen etukäteen sovitun määrän tuotannossa tarvitsemiaan raha- ja kilpailutalouden toimijoiden tuottamia hyödykkeitä, ja jonka määrän verran valtio sitoutuu maksamaan R&K -yrityksille.

R&K -yrityksille tämä käytäntö sopii, sillä se lisää heidän myyntiään.

Valtio voisi antaa jaetaan-tuottajayhteisölle rahaa sen ostoihin.
Jaetaan-tuottajayhteisö haluaa kuitenkin toimia niin, että se ei käytä rahaa.

Mm. tätä tarkoittaa käytännössä se, että valtio haluaa mahdollistaa, että jokainen ihminen ja yhteisö voi toimia oman talousideologiansa mukaan ja se, että valtio haluaa yhdistää ihmiset niin, että kaikkien talousideologioiden mukaan elävät ihmiset voivat tehdä yhteistyötä yhteisöllisellä tasolla.


1.5.2 Jos jaetaan-ihminen hankkii jotain R&K -yritykseltä

Toimitaan kuten silloin, kun JTY saa hyödykkeitä R&K -yritykseltä.


1.5.3 Jos jaetaan-tuottajayhteisö hankkii jotain R&K -ihmiseltä

Toimitaan kuten silloin, kun JTY saa hyödykkeitä R&K -yritykseltä.


1.5.4 Jos jaetaan-ihminen hankkii jotain R&K -ihmiseltä

Toimitaan kuten silloin, kun JTY saa hyödykkeitä R&K -yritykseltä.


1.5.5 Jos raha- ja kilpailutalouden yritys hankkii jotain jaetaan-tuottajayhteisöltä

Jaetaan-tuottajayhteisö antaa tuottamansa hyödykkeen R&K -yritykselle.
Yritys maksaa siitä sovitun hinnan valtiolle.

JTY:n hyödykkeiden tuotanto ei maksa mitään tai jos maksaa, se on aina alle markkinahintojen.
Siksi se ei voi kilpailla hinnoilla reilusti ja siksi kaikki sen hinnat ovat säädeltyjä eivätkä asetu vapaasti markkinoilla.

Sopijaosapuolien (Raha- kilpailutalouden toimijoiden keskusjärjestö, Jaetaan-toimijoiden keskusjärjestö ja talousministeriö) sopimuksista riippuen JTY:n tuottamien hyödykkeiden sovittu hinta voi olla:

– Sovitun prosentin verran korkeampi kuin kaikki markkinoilla olevat vastaavat hyödykkeet.
Tällöin yritys todennäköisesti ostaa JTY:n tuottamia hyödykkeitä vain, jos R&K -toimijoilta ei saa ja tarve on suuri ja akuutti.
– Markkinoilla olevien vastaavien tuotteiden keskiarvo- tai mediaanihinta.

Lisäksi JTY:n tuottamien hyödykkeiden hinnan tulee olla sama kaikille R&K:n toimijoille.

Tällaisilla hintasopimuksilla pyritään estämään se, että JTY:n tuottamien hyödykkeiden myynti R&K -toimijoille vääristäisi R&K:n taloudellista kilpailua.

Tällaista kilpailua vääristämätöntä myyntiä kannattaa kuitenkin olla, sillä se lisää talouden tehokkuutta saadessaan hyödykkeiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamaan paremmin myös niukkuuden oloissa.

Tällaiset hintasopimukset sopivat R&K -yritykselle, sillä ylipäätään se ostaa mitään keneltäkään vain silloin, kun se hinnan puolesta ja kaikin puolin muutenkin sille sopii.


1.5.6 Jos R&K -ihminen hankkii jotain jaetaan-tuottajayhteisöltä

Toimitaan kuten silloin, kun R&K -yritys saa hyödykkeitä JTY:ltä.


1.5.7 Jos R&K -yritys hankkii jotain jaetaan-ihmiseltä

Jos kysymyksessä on työ:

Sopijaosapuolien (Raha- kilpailutalouden toimijoiden keskusjärjestö, Jaetaan-toimijoiden keskusjärjestö ja talousministeriö) sopimuksista riippuen jaetaan-ihmisen R&K -yritykselle tekemän työn sovittu hinta voi olla:

– Sovitun prosentin verran korkeampi kuin markkinoiden korkein vastaavasta työstä saatu palkka.
Tällöin yritys palkkaa jaetaan-ihmisen vain, jos R&K -ihmistä ei ole tarjolla.
– Sovitun prosentin verran korkeampi kuin TES:n mukainen vastaavasta työstä saatu palkka.
– TES:n mukainen.

R&K -yritys maksaa jaetaan-ihmisen palkan kokonaan valtiolle.

Jos kysymyksessä on raaka-aine tai tavara, toimitaan kuten silloin, kun R&K -yritys saa hyödykkeitä JTY:ltä.


1.5.8 Jos R&K -ihminen hankkii jotain jaetaan-ihmiseltä

Toimitaan kuten silloin, kun R&K -yritys saa hyödykkeitä jaetaan-ihmiseltä.


1.5.9 Raha- ja kilpailutalouden toimijoiden hävikin ja sivutuotteiden jako

Yllä mainitut sopimukset koskevat vain yritysten ja JTY:n varsinaista tuotantoa.
Hävikin ja sivutuotteiden osalta asiat sovitaan erikseen.

Raha- ja kilpailutalouden toimijat voivat vapaasti antaa mitä vain jaetaan-toimijoille, niin hävikkiä, sivutuotteita kuin käypää tavaraakin, sillä jaetaan-taloudessa ei ole kilpailua, joka voisi vääristyä ja yritys ei tavallisesti anna mitään sellaista, mikä vahingoittaa sen omaa liiketoimintaa.

Jos jokin jaetaan-tuottajayhteisö toimii samalla alalla R&K -yrityksen kanssa, on todennäköistä, että kilpailullisista syistä yritys ei anna tällaiselle jaetaan-tuottajayhteisölle hävikkiään tai sivutuotteitaan.
Samalla alalla toimiva jaetaan-tuottajayhteisö saattaisi vähentää yrityksen asiakkasmäärää ja siten heikentää sen tulosta.
Siksi yritys saattaisi antaa hävikkituotteensa jonkin toisen alan jaetaan-tuottajayhteisölle tai jollekin aivan muulle toimijalle.


1.5.10 Jaetaan-toimijoiden hävikin jako

Yllä mainitut sopimukset koskevat vain yritysten ja JTY:n varsinaista tuotantoa.
Hävikin ja sivutuotteiden osalta asiat sovitaan erikseen.

Jaetaan-toimijat voivat antaa vapaasti hävikkiä ja sivutuotteitaan R&K -yrityksille tai ihmisille.

Kaikki jaetaan-toimijat voivat antaa pieniä määriä mitä tahansa rahalliselta arvoltaan vähäisiä hyödykkeitä kaikille R&K -toimijoille.

Antti Laukkanen
Admin

Viestien lukumäärä : 25
Join date : 20.08.2018

Näytä käyttäjän tiedot http://kaikki-yhdessa.forumotion.eu

Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Voit vastata viesteihin tässä foorumissa