Luku 2 – Omistaminen ja henkilökohtainen hallintaoikeus sekä lainaaminen ja henkilökohtainen käyttöoikeus

Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin

Siirry alas

Luku 2 – Omistaminen ja henkilökohtainen hallintaoikeus sekä lainaaminen ja henkilökohtainen käyttöoikeus

Viesti kirjoittaja Antti Laukkanen lähetetty Ma Marras 26 2018, 13:55

Tiivistelmä luvusta 2

Omistaminen ja lainaaminen ovat raha- ja kilpailutalouden termejä.
Niillä on Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmässä täsmälleen sama merkitys kuin niillä on nyky-Suomessakin.

Ei ole olemassa sellaista luonnontieteellistä ilmiötä, jossa jokin kappale kuuluu jollekin toiselle kappaleelle.
Omistaminen ei ole luonnontieteellinen ilmiö, vaan sosiaalista toimintaa; päättämistä kuka saa käyttää jotain asiaa ja millä ehdoin.
Päättämisen toimeenpaneminen voi perustua sopimiseen, oveluuteen tai fyysiseen voimaan.

Lainaaja saa käyttää tavaraa omistajan päättämällä tavalla ja päättämän ajan.
Toki tästä voi neuvotella ja neuvotellaan, mutta päätöksen tekee aina omistaja.

Henkilökohtainen hallintaoikeus (hho) ja henkilökohtainen käyttöoikeus (hko) ovat jaetaan-talouden termejä.

Valtio omistaa kaikki jaetaan-toimijoiden raaka-aineet ja tavarat.
Valtio antaa jaetaan-toimijoille henkilökohtaisia hallintaoikeuksia raaka-aineisiin ja tavaroihin.

Henkilökohtainen hallintaoikeus on lähes sama asia kuin R&K:n omistaminen.
Suurin ero on siinä, että kun jaetaan-toimija haluaa eroon raaka-aineesta tai tavarasta, johon hänellä on hho, hän ei voi myydä sitä, vaan hän antaa kyseisen kohteen hho:n toiselle yhdessä sovitut ehdot täyttävälle jaetaan-toimijalle.
Ellei tällaista löydy yhteisesti sovitussa kohtuullisessa ajassa, valtio päättää, mitä kyseiselle raaka-aineelle tai tavaralle tapahtuu.

Henkilökohtainen käyttöoikeus on käytännössä sama asia kuin R&K:n lainaaminen.



2.1 Omistamisen määritelmä

Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmässä raha- ja kilpailutalouden toimijoiden omistaminen voidaan määritellä samalla tavalla kuin nyky-Suomen markkinataloutta ja sosialismia yhdistävässä sekataloudessakin tehdään.

Esimerkiksi näin:

Fysiikassa ei tunneta sellaista ilmiötä, jossa jokin kappale kuuluu jollekin toiselle kappaleelle.
Tällaista ilmiötä ei tunneta myöskään kemiassa, biologiassa, geotieteissä eikä tähtitieteessä.

Omistaminen on sataprosenttisesti sosiaalinen ja nollaprosenttisesti luonnontieteellinen ilmiö.
Omistamisen syntyminen, olemassaolo, muodonmuutos ja häviäminen ovat pelkästään ihmisten välistä toimintaa.

Omistamisessa kyse on siitä, että joku tai jotkut päättävät, kuka tai ketkä saavat käyttää jotain asiaa ja millä ehdoin.

Pelkkä päättäminen ei kuitenkaan riitä.
Päätös on myös pantava toimeen käytännössä.
Tämä voi tapahtua kolmella tavalla:

– Yhdessä sopimalla.
Tällöin jonkin asian käyttämisestä ensin päätetään yhdessä.
Tämän jälkeen toimitaan yhdessä sovitulla tavalla.

– Fyysisen voiman avulla.
Tällöin toimitaan, kuten voimakkain päättää.
Muut voivat olla eri mieltä, mutta eivät voi asialle mitään, koska ovat heikompia.

– Oveluuden avulla.
Tällöin toimitaan, kuten ovelin päättää.
Muut voivat olla eri mieltä, mutta eivät voi asialle mitään, koska virheellisesti uskovat, että heidän tulee toimia niin kuin ovelin päättää.

Kaikkien pyrkimys on, että omistamiseen liittyvät asiat hoituvat yhdessä sopimalla.
Tarvittaessa vahvin kuitenkin käyttää voimaa, jotta demokraattisen enemmistön päättämät asiat toteutuvat.
Oveluutta ei käytetä, vaan omistamiseen liittyvistä asioista keskustellaan avoimesti.

Jaetaan-toimijat eivät voi omistaa mitään.
Omistaminen on pelkästään raha- ja kilpailutalouden toimijoihin liittyvä asia.


2.2 Henkilökohtaisen hallintaoikeuden (hho) määritelmä

Kohteeseen henkilökohtaisen hallintaoikeuden omaava jaetaan-toimija päättää siitä, kuka tai ketkä saavat käyttää tuota kohdetta ja millä ehdoin.
Hän voi päättää, lainaako kohteen jollekin vaiko ei lainaa, laina-ajan pituuden, mitä kohteella ja kohteelle voi tehdä, missä kunnossa se tulee palauttaa jne.
Hän ei voi kuitenkaan vuokrata, liisata tai muutoin rahastaa kohteella, johon hänellä on hho.

Kun jaetaan-toimija on saanut hho:n johonkin kohteeseen, tämä saa pitää tuon hho:n lähtökohtaisesti niin kauan kuin haluaa.

Hho voidaan purkaa samoilla ehdoin kuin R&K -talouden yksityisomistaminen.
Valtio voi esimerkiksi pakkolunastaa maata tien tai rautatien rakentamista varten.

Valtio omistaa kaikki ne raaka-aineet ja tavarat, joihin jaetaan-toimijoilla on henkilökohtainen hallintaoikeus.

Jaetaan-toimija voi saada hho:n johonkin kohteeseen seuraavilla tavoilla:

– raha- ja kilpailutalouden toimija antaa kohteen omistuksen valtiolle sillä ehdolla, että valtio antaa kyseisen kohteen hho:n jollekin tietylle jaetaan-toimijalle
– R&K -toimija myy kohteen omistuksen valtiolle sillä ehdolla, että valtio antaa kyseisen kohteen hho:n jollekin tietylle jaetaan-toimijalle
– valtio antaa kohteen hho:n jollekin jaetaan-toimijalle
– yksi jaetaan-toimija luopuu kohteen hho:sta, joka siirtyy seuraavalle yhdessä sovitut ehdot täyttävälle jaetaan-toimijalle.

Kun kun jaetaan-toimija haluaa luopua sellaisesta kohteesta, johon hänellä on hho, hän ei voi myydä kyseistä kohdetta.
Sen sijaan kyseisen kohteen hho annetaan seuraavalle yhdessä päätetyt ehdot täyttävälle halukkaalle.
Tämä on tavallisissa olosuhteissa ensisijaisesti toinen jaetaan-toimija.

Jos halukasta, yhdessä sovitut ehdot täyttävää jaetaan-toimijaa ei löydy yhdessä sovitussa kohtuullisessa ajassa ottamaan kohteen hho:ta, valtio voi tehdä kohteelle, mitä parhaaksi näkee – esimerkiksi myydä tai antaa sen halukkaalle R&K -toimijalle, jotta kohde saadaan hyötykäyttöön.  

Myöskin kiireellisessä tapauksessa R&K -toimija voi mennä jaetaan-toimijan edelle.
Esimerkiksi asunnoton raha- ja kilpailutalouden lapsiperhe voi saada asunnon ennen sellaista jaetaan-lapsiperhettä, jolla on asunto, joka on vaihtamassa asuntoa ja joka muutoin olisi jonossa seuraava ja saisi hho:n kyseiseen kohteeseen.
Tällöin sisäänmuuttava R&K -lapsiperhe maksaa asunnosta käypää vuokraa valtiolle.

Henkilökohtainen hallintaoikeus kirjataan lakiin ja valtio sitoutuu kunnioittamaan jaetaan-toimijoiden hho:ta yhtä lailla kuin se kunnioittaa raha- ja kilpailutalouden toimijoiden yksityisomistamista.

Se, mitä ovat ne yhdessä sovittavat ehdot, joiden mukaan kohteen hho:n siirtyminen seuraavalle jaetaan-toimijalle määräytyy, riippuu hho:n kohteesta ja sopijoista.

Se, ketkä sopivat yhdessä riippuu sopijoista.
Esimerkiksi jaetaan-toimijoiden keskusjärjestö (JTK), raha- ja kilpailutalouden toimijoiden keskusjärjestö (RKTK) ja talousministeriö ovat luontevia sopijaosapuolia.

Sopijaosapuolet ja sopimusten sisällöt voivat siis muuttua, kun olosuhteet muuttuvat ajassa ja paikassa, sekä kun sopijoiden ymmärrys siitä, mikä on parasta kaikille, muuttuu.

Raha- ja kilpailutalouden toimijoilla ei voi olla henkilökohtaista hallintaoikeutta mihinkään kohteeseen.
Hho on pelkästään jaetaan-toimijoihin liittyvä asia.


2.2.1 Esimerkki 1.

Pekka sai haluamaansa asuntoon henkilökohtaisen hallintaoikeuden.
Nyt hän voi asua siinä niin kauan kuin haluaa.

Hänet voidaan häätää asunnosta ainoastaan samoilla perusteilla, kuin raha- ja kilpailutalouden yksityisihminen voidaan häätää omistamastaan asunnosta, jossa hän asuu.

Hän voi remontoida asunnon sellaiseksi kuin haluaa.
Hän ei saa kuitenkaan vahingoittaa asuntoa.

Jos hän on matkoilla, hän voi päättää, haluaako pitää asunnon tyhjillään vai päästääkö jonkun halukkaan sinne asumaan matkan ajaksi.

Hänellä ei voi olla hho:ta kahteen tai useampaan asuntoon, paitsi jos siihen on perusteltu syy.
Hho kahteen tai useampaan asuntoon voi olla silloinkin, jos yleinen elintaso on sellainen, että kaikilla muillakin on halutessaan siihen mahdollisuus.

Viiden vuoden kuluttua Pekka saa hho:n toiseen asuntoon.
Samalla hän menettää hho:n vanhaan asuntoon.
Vanhan asunnon hho myönnetään Maijalle, joka on ainoana ollut kiinnostunut tästä asunnosta kahden vuoden ajan ja hän on ensimmäisenä jonossa tähän asuntoon.
Maija asui aiemmin toisessa asunnossa, josta hän piti, mutta ajatteli pitävänsä enemmän tästä asunnosta.

Puolen vuoden päästä Maija kuitenkin haki ja sai hho:n toiseen asuntoon.
Hän muutti vanhasta pois ja menetti hho:n siihen.
Edes pintaremontti ei saanut häntä viihtymään vanhassa asunnossa.

Jaetaan- ja R&K -toimijoiden sekä valtion yhdessä sopima kolme kuukautta kului, mutta asuntoon ei löytynyt yhtään kiinnostunutta jaetaan-ihmistä.
Niinpä valtio otti asunnon haltuunsa.
Se yritti ensin vuokrata sitä R&K -ihmiselle, jotta vuokralaisen pois muutettua asuntoon voisi yrittää taas löytää jaetaan-ihmisen.
Ketään ei kuitenkaan löytynyt vuokrallekaan.
Lopulta valtio myi asunnon eräälle R&K -ihmiselle, joka itse muutti siihen asumaan.


2.2.2 Esimerkki 2.

Jaetaan-tuottajayhteisö (JTY) sai hho:n pieneen vaatetehtaaseen.
Se tuotti siinä vaatteita kymmenen vuoden ajan.

Kymmenen vuoden jälkeen kyseinen JTY päätti lopettaa tuotantonsa.
Se löysi tilalle toisen JTY:n, joka jatkoi tuotantoa viiden vuoden ajan, jonka jälkeen sekin päätti lopettaa.

JTK:n, RKTK:n ja talousministeriön yhdessä tekemän sopimuksen mukaan, lähtevä JTY ja valtio yrittivät löytää jatkajaa ensin toisesta JTY:stä, sitten valtio yritti vuokrata toimitiloja R&K -toimijoille, mutta jatkajaa ei löytynyt.

Yhdessä sovitun kolmen kuukauden jälkeen valtio otti rakennuksen haltuunsa ja ryhtyi myymään sitä.

Se löysi kiinnostuneen ravintolayrittäjän, joka remontoi rakennuksen ja avasi siihen ravintolan.
Osa vaatetehtaan kalustosta jäi rekvisiitaksi ravintolaan.
Loput kalustosta valtio myi Kiinaan vaatetehtaalle.

Kymmenen vuoden päästä ravintola lopettaa.
Se ei saa myytyä yritystä eikä rakennusta kenellekään.

Yrittäjä lahjoittaa rakennuksen valtiolle sillä ehdolla, että valtio antaa hho:n eräälle tietylle JTY:lle.
Kyseinen JTY tekee tilasta kaikkien kaupunkilaisten olohuoneen, jossa kuka tahansa (niin jaetaan- kuin R&K -toimijatkin) voivat viettää aikaa, syödä omia eväitään, tavata ystäviään, tehdä töitä, järjestää tapahtumia jne.
Tilasta tulee viihtyisä ja suosittu ja se toimii kymmenen vuotta pienenä, vapaamuotoisena ihmisten tapaamis- ja tapahtumapaikkana.
Kyseinen JTY pitää huolta tilan viihtyisyydestä, toimivuudesta ja siisteydestä ja koordinoi siellä järjestettäviä tapahtumia.


2.3 Lainaamisen ja henkilökohtaisen käyttöoikeuden (hko) määritelmä

Lainaaminen ja henkilökohtainen käyttöoikeus ovat käytännössä sama asia.

Lainaaminen on raha- ja kilpailutalouden termi.
Henkilökohtainen käyttöoikeus on jaetaan-talouden termi.

R&K -toimija, jolla on jokin tavara lainassa, ei omista kyseistä tuotetta, vaan sen omistaa joku muu R&K -toimija.

Jaetaan-toimija, jolla on henkilökohtainen käyttöoikeus johonkin tavaraan, ei ole henkilökohtaista hallintaoikeutta kyseiseen tavaraan, vaan se on jollakin toisella jaetaan-toimijalla.

Sekä lainaaja että hko:n haltija saavat käyttää tuotetta omistajan tai hho:n haltijan päättämällä tavalla ja päättämän ajan.
Toki näistä voi neuvotella ja neuvotellaan, mutta päätöksen tekee aina omistaja tai hho:n haltija.

Antti Laukkanen
Admin

Viestien lukumäärä : 25
Join date : 20.08.2018

Näytä käyttäjän tiedot http://kaikki-yhdessa.forumotion.eu

Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun

- Similar topics

 
Oikeudet tällä foorumilla:
Voit vastata viesteihin tässä foorumissa