Luku 3 – Tuottavuudesta motivaation näkökulmasta

Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin

Siirry alas

Luku 3 – Tuottavuudesta motivaation näkökulmasta

Viesti kirjoittaja Antti Laukkanen lähetetty Ma Marras 26 2018, 13:56

Tiivistelmä luvusta 3

Motivaatio vaikuttaa kansantalouden tuottavuuteen.

Ihminen on motivoituneempi toimimaan, tekee työnsä laadukkaammin, oppii asiat syvemmin ja on luovempi silloin, kun hänen psykologiset perustapeensa kokea, että hän päättää itse omasta elämästään (autonomy), että hän on osaava (competence) ja että hänellä on merkityksellisiä läheisiä ihmissuhteita (relatedness) tyydyttyvät kuin silloin, kun nämä tarpeet eivät tyydyty.

Ihminen on motivoituneempi toimimaan silloin, kun hänen toimintansa on hänen arvojensa mukaista kuin silloin, kun hän toimii omia arvojaan vastaan.

Ihminen on motivoituneempi toimimaan silloin, kun hän uskoo, että hänen toimintansa johtaa hänen haluamaansa lopputulokseen kuin silloin, kun hän ei usko toimintansa johtavan siihen.

Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmässä jokainen ihminen voi valita, minkä talousideologian mukaan hän elää, toimii ja tekee työtä.
Tällöin ihmisen tarve autonomiaan tyydyttyy paremmin kuin jos hän eläisi yhden talousideologian talousjärjestelmässä.

Valitessaan vapaasti, ihminen todennäköisesti valitsee toimia sellaisen talousideologian mukaan, jonka hän uskoo olevan oikeudenmukaisin, tasa-arvoisin, vapain ja toimivin.
Yhden talousideologian talousjärjestelmässä valinta ei ole mahdollinen.

Motivaation ja siihen liittyvien asioiden kuten työn määrän ja laadun, oppimisen laadun ja luovuuden osalta Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmän talousideologinen valinnanvapaus siis vaikuttaa tuottavuuteen positiivisemmin kuin yhden talousideologian talousjärjestelmät.

Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmän pääsuuntaukset ovat jaetaan talous sekä raha- ja kilpailutalous.
Jaetaan-taloudessa korostuu sisäinen motivaatio ja autonominen ulkoinen motivaatio.
R&K -taloudessa korostuu enemmän kontrolloitu ulkoinen motivaatio, mutta myös sieltä löytyy sisäistä ja autonomista ulkoista motivaatiota.



3.1 Yleistä

Tuottavuus on kansantalouden kannalta kiinnostava asia.

Tuottavuus voidaan määritellä tietyssä paikassa ja ajassa tuotettujen kysyntään vastaavien hyödykkeiden (raaka-aineet, tavarat, palvelut) määräksi.
Tuottavuus on kasvanut kun samassa paikassa ja ajassa tuotetaan enemmän kysyntään vastaavia hyödykkeitä kuin aikaisemmin.

Tuottavuus voi kasvaa mm. seuraavista syistä:

– työntekijän motivaatio kasvaa
– työntekijän osaaminen lisääntyy
– tuotantomenetelmät kehittyvät
– automaatio lisääntyy
– kysyntä ja tarjonta kohtaavat paremmin kuin aiemmin.

Tässä luvussa tuottavuutta käsitellään motivaation näkökulmasta.
Luvussa 4 käsitellään tuottavuutta hyödykkeiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen näkökulmasta.

Nykyisin suosituin ja käytetyin motivaatioteoria on itsemääräämisteoria (Self-Determination Theory – SDT).

http://selfdeterminationtheory.org/
https://vimeo.com/30754832

Itsemääräämisteorian mukaan ihmisellä on psykologinen perustarve kokea, että hän päättää itse omasta elämästään (autonomy), että hän on osaava (competence) ja että hänellä on merkityksellisiä läheisiä ihmissuhteita (relatedness).
Näiden tarpeiden tyydyttyminen liittyy ihmisen hyvinvointiin sekä motivaation määrään ja laatuun.

Motivaation laatu liittyy mm. työn määrään ja laatuun, syväoppimiseen eli asioiden suhteiden ymmärtämiseen ja luovuuteen.
Näillä asioilla taas on merkitystä kansantalouden tuottavuuteen.
Hyvinvoiva, asioiden suhteita ymmärtävä ja luova ihminen tekee töitä enemmän ja paremmalla laadulla sekä kehittää enemmän uusia hyödyllisiä hyödykkeitä ja tehokkaampia tuotantomenetelmiä kuin ihminen, jonka elämä näyttää päinvastaiselta.

Itsemääräämisteoria jakaa motivaation autonomiseen ja kontrolloituun motivaatioon.
Sisäinen motivaatio menee suoraan autonomisen motivaation alaluokaksi.
Ulkoisia motivaatioita on erilaisia ja osa niistä menee autonomisen motivaation alaluokaksi, osa taas kontrolloidun motivaation alaluokaksi.

Autonomisesti motivoituneen ihmisen katsotaan mm. voivan paremmin, jaksavan tehdä töitä enemmän ja laadukkaammin, oppivan asiat syvemmin ja olevan luovempi silloin, jos hän olisi kontrolloidusti motivoitunut.

Lisäksi, jos työtä tehdään kontrolloidusti motivoituneena, toisin sanoen palkkion houkuttelemana tai rangaistuksen uhalla, autonomisen motivaation ja siihen liittyvien positiivisten asioiden katsotaan vähentyvän.

Kaikki ihmiset ovat erilaisia.
Heillä on erilaisia uskomuksia siitä, mikä on oikeudenmukaisin, tasa-arvoisin, vapain ja toimivin talousideologia.

Ihminen on motivoituneempi toimimaan silloin, kun hänen toimintansa on hänen arvojensa mukaista kuin silloin, kun hän toimii omia arvojaan vastaan.
(Kuulostaa järkevältä.
Löytyykö tästä motivaatiotutkimuksia?)

Ihminen on motivoituneempi toimintaan silloin, kun hän uskoo, että hänen toimintansa johtaa hänen haluamaansa lopputulokseen kuin silloin, kun hän ei usko toimintansa johtavan siihen.
(Tästä oli jokin motivaatioteoria.
En muista mikä se oli, muistatako sinä?
Täytyy selvittää.
Joka tapauksessa tämä lienee itsestään selvää.)


3.2 Motivaatio Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmässä

Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmässä ihminen voi vapaasti valita, minkä talousideologian mukaan toimii.

Tällöin hänen autonominen motivaationsa on korkeampi kuin yhden talousideologian talousjärjestelmässä, jossa jokaisen on toimittava vallalla olevan talousideologian mukaan.

Tällöin hän myös todennäköisesti valitsee toimia sen talousideologian mukaan, joka vastaa hänen uskomuksiaan siitä, millainen taloudellinen yhteistyö on oikeudenmukaisinta, tasa-arvoisinta, vapainta ja käytännössä toimivinta.

Tällöin hän toimii omien arvojensa mukaan ja tavalla, jonka uskoo johtavan hänen haluamaansa lopputulokseen.
Tällöin hän on motivoituneempi toimimaan kuin jos hän toimisi vastoin omia arvojaan ja tavalla, jonka hän ei usko johtavan hänen haluamaansa lopputulokseen.

Jos ihmisen uskomuksia vastaavaa talousideologiaa ei ole olemassakaan, eikä hän siten voi valita sellaista, hän on vapaa kehittämään uuden ja paremman talousideologian.
Kun se on valmis ja liitetty Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmään, hän voi toimia sen mukaan osana Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmää.

Kaikki Yhdessä -talousjärjestyelmässä ihmisten motivaation määrä on korkeampi ja laatu parempi kuin yhden talousideologian talousjärjestelmissä.
Tämä näkyy siinä, että ihmiset työskentelevät enemmän, korkeammalla laadulla, oppivat paremmin ymmärtämään asioiden suhteita ja ovat luovempia kuin yhden talousideologian talousjärjestelmissä.

Motivaation näkökulmasta Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmä on tuottavampi kuin mikään yhden talousideologian talousjärjestelmä.


3.3 Jaetaan-talouden motivaatio


3.3.1 Ulkoinen motivaatio

Jaetaan-taloudessa – niin kuin kaikissa talouden muodoissa – on ihmisyksilön toimintaan vaikuttavia ulkoisia motivaatioita.

Jaetaan-taloudessa nämä ulkoiset motivaatiot eivät kuitenkaan ole luonteeltaan ihmisen toiseen kohdistamaa kontrollia tai pakottamista.
Yksilön taloudellisen toiminnan taloudellinen vaikutus häneen itseensä on pienempi ja tulee pidemmällä viiveellä kuin raha- ja kilpailutaloudessa.

1) Jos yksittäinen ihminen tekee vähemmän töitä kuin ennen ja muut tekevät yhtä paljon kuin ennen, tuotanto pienenee ja seurauksena on vähemmän jaettavaa kuin ennen.
Tai jos silti halutaan yhtä paljon jaettavaa kuin ennen, jonkun tai joidenkin on tehtävä enemmän töitä kuin aikaisemmin.

Ja sama päinvastoin.
Jos yksittäinen ihminen tekee töitä enemmän kuin ennen ja muut tekevät yhtä paljon kuin ennen, tuotanto kasvaa ja seurauksena on enemmän jaettavaa kuin aikaisemmin.
Tai jos halutaan, että jaettavaa on yhtä paljon kuin ennenkin, jonkun tai joidenkin tarvitsee tehdä vähemmän töitä kuin aikaisemmin.

2) Jos yksittäinen ihminen lisää työn tuottavuutta esimerkiksi kehittämällä työmenetelmiä tai automatisoimalla toimintoja, tuotanto kasvaa ja on enemmän jaettavaa kuin aikaisemmin.
Tai jos silti halutaan, että jaettavaa on yhtä paljon kuin ennenkin, jonkun tai joidenkin tarvitsee tehdä vähemmän töitä kuin aikaisemmin.

3) Jaetaan-ihmisillä yhdessä kokonaisuutena on mahdollisuus nostaa omaa elintasoaan pitkäjänteisesti siten, että kaikkien jaetaan-ihmisten elintaso nousee tasapuolisesti.
Tämä motivoi heitä tekemään työtä ja lisäämään tuottavuutta.

Koska jaetaan-ihmiset jakavat kaikki työt ja niiden tulokset tasapuolisesti kaikkien jaetaan-ihmisten kesken, yhden ihmisen muuttunut  työmäärä tai tuottavuus ei merkittävästi muuta kaikkien (mukaan lukien se yksi, joka tekee vähemmän tai enemmän tai lisää hieman tuottavuutta) elintasoa eikä työtaakkaa suuntaan eikä toiseen.
Vasta kun monet ihmiset tekevät vähemmän tai enemmän töitä tai kun tuottavuus monella alalla on noussut merkittävän paljon, jokainen voi pienellä viiveellä selvästi havaita sen vaikuttavan elintasoonsa.

Jaetaan-taloudessa siis on ulkoisia motivaatioita, mutta yksittäinen jaetaan-ihminen ei huomaa niitä niin nopeasti ja helposti kuin raha- ja kilpailutalouden ihminen, joka huomaa seuraavan kuukauden tilipussissaan ja elintasossaan sen, jos kuluvana kuukautena tulee työskenneltyä vähemmän kuin aikaisemmin.

Jaetaan-talouden olemassa olevat ulkoiset motivaatiot vaikuttavat jaetaan-ihmisen toimintaan vasta silloin, kun hän tietää niiden olemassaolon ja ymmärtää niiden merkityksen riittävän hyvin.

Tämä tietämys ja ymmärrys voidaan saavuttaa lyhyellä koulutuksella aiheesta.
Asia sinällään ei ole laaja tai vaikea ymmärtää.
Jotta jaetaan-talous toimisi optimaalisesti, jokaisen jaetaan-toimijan on hyvä kuitenkin ymmärtää tämä asia perusteellisesti.

Ilman tätä ymmärrystä on olemassa vaara, että kun jaetaan-ihminen ei tee lainkaan töitä ja huomaa, että elintaso ei silti laske välittömästi, tai tekee paljon työtä ja huomaa, että elintaso ei nouse välittömästi, hän saattaa ajatella, että sillä ei ole mitään merkitystä muiden ihmisten tai hänen itsensä taloudelliseen hyvinvointiin, työskenteleekö hän vai ei.

Jos tämä virheellinen ajatus leviää suureen joukkoon jaetaan-ihmisiä, se voi laskea kaikkien jaetaan-ihmisten elintasoa sietämättömän alhaiseksi.
Tällöin he vaihtavat itsensä raha- ja kilpailutalouden toimijoiksi paremman elintason toivossa.
Tällöin jaetaan-talous saattaa lopahtaa tai jäljelle jääneet toimeliaat ihmiset saavat taas elintasonsa kuntoon jaetaan-talouden puitteissa.


3.3.2 Sisäinen motivaatio

1) Autonomia, 2) sopivan kokoiset haasteet ja 3) työ, jolla on merkitystä myös muille kuin tekijälle itselleen, lisäävät ihmisen sisäistä motivaatiota.

1) Jaetaan-ihmisten autonomia on suuri.
Ottaen huomioon osaaminen, avoimet työpaikat ja valintaprosessi, jokainen voi valita mitä tekee ja kuinka paljon.
Jaetaan-taloudessa ihmiset eivät kontrolloi toistensa toimintaa keppi ja porkkana -yhdistelmää käyttäen.

2) Suuri autonomia takaa myös sen, että jokainen voi asettaa itselleen opiskelun ja työn suhteen juuri sopivan kokoisia haasteita, niin työn määrän kuin laadunkin suhteen.

3) Se että, työt ja työn tulokset jaetaan tasapuolisesti kaikkien jaetaan-ihmisten kanssa lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Yksilön kaikki työ lisää yhteisön hyvinvointia tasapuolisesti ja kaikki yhteisön työ lisää yksilön hyvinvointia.
Kaikki ovat tasapuolisesti mukana.


3.3.3 Lopuksi motivaatiosta Jaetaan-taloudessa

Jaetaan-ihmiseksi ryhtyy ihmisiä todennäköisesti jo(i)stakin seuraavista syistä:

– ideologisista syistä
Ihminen kokee ja ajattelee, että jaetaan-talous on oikeudenmukaisin, tasa-arvoisin, vapain ja toimivin talousideologia.
Se on hänelle luontevin tapa elää, olla olemassa ja toimia.

– miellyttävyyssyistä
Ihminen on kokeillut toimia jaetaan-taloudessa ja R&K -taloudessa ja todennut, että viihtyy paremmin jaetaan-taloudessa.
Hänellä ei ole ideologiaa suuntaan eikä toiseen, eikä hän ehkä tiedä miksi viihtyy paremmin jaetaan-taloudessa, mutta toimii siinä, koska se tuntuu parhaalta tavalta elää, olla olemassa ja toimia.

– elintasosyistä
Ihminen joka olisi raha- ja kilpailutalouden häviäjä ja jonka elintaso olisi R&K -taloudessa alhaisempi kuin jaetaan-taloudessa.
Hänellä ei välttämättä ole ideologiaa ja viihtyy molempina toimijoina yhtä hyvin, mutta valitsee aina elää siinä taloudessa, jossa saa paremman elintason itselleen.
Hän kaipaa elämäänsä myös mielekästä tekemistä ja jaetaan-taloudessa kaikki – myös hän – saavat tehdä hyvinvointia lisäävää työtä.

Näistä syistä Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmässä toimivan jaetaan-ihmisen sisäinen ja ulkoinen motivaatio riittää siihen, että hän tekee työtä riittävän suurella määrällä ja laadulla, että kaikkien jaetaan-ihmisten elintaso säilyy vähintään kohtuullisena.

Jos jaetaan-ihmisen motivaatiot eivät kuitenkaan riitä ja hän on haluton toimimaan jaetaan-taloudessa, hän voi vaihtaa itsensä raha- ja kilpailutalouden ihmiseksi.

On täysin sallittua ja kannatettavaakin, että ihminen seuraa omaa sydäntään ja omaa järkeään.
Se on koko Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmän perusidea.


3.4 Raha- ja kilpailutalouden motivaatio


3.4.1 Ulkoinen motivaatio

Raha- ja kilpailutalouden ulkoisena motivaationlähteenä toimii ihmisen toista kohtaan harjoittama kontrolli.
Tämä voi tulla sekä kepin että porkkanan muodossa.

Keppinä on se, että mitä vähemmän teet palkkatöitä ja mitä heikommalla laadulla, sitä vähemmän saat myös rahaa elämiseen.
Porkkanana on se, että mitä enemmän teet palkkatöitä ja mitä korkeammalla laadulla, sitä enemmän saat rahaa.

Tämän vaikutuksen huomaa – toisin kuin jaetaan-taloudessa – lähes jokainen hyvin nopeasti omassa elintasossaan.

Toisaalta joillakin voi olla hyvinkin korkea elintaso, vaikka he eivät tekisi yhtään mitään (hyvin varakkaat ihmiset).
Toisaalta on mahdollista, että ihminen tekee paljon töitä ja silti menettää kaiken (yrittäjän riski).


3.4.2 Sisäinen motivaatio

1) Autonomia, 2) sopivan kokoiset haasteet ja 3) työ, jolla on merkitystä myös muille kuin tekijälle itselleen, lisäävät ihmisen sisäistä motivaatiota.
Näitä löytyy raha- ja kilpailutaloudesta.

Jos ihmisellä on riittävästi rahaa, hän voi olla hyvin autonominen, löytää itselleen sopivan kokoisia haasteita ja tehdä asioita, joilla on merkitystä myös muille kuin hänelle itselleen.

Jos ihmisellä ei ole niin paljon rahaa, että tämä mahdollistuisi sen avulla, se saattaa silti mahdollistua sen kautta, että hän on lahjakas ja työteliäs.
Tämä ei kuitenkaan takaa mitään, sillä R&K:ssa suuret rahasummat eivät kasaudu automaattisesti lahjakkaille ja työteliäille, vaikka sitäkin tapahtuu.

Lopuillekin ihmisille raha- ja kilpailutaloudessa on tarjolla autonomiaa, sopivan kokoisia haasteita ja työtä, joka on merkityksellistä muillekin kuin tekijälle itselleen.

Näiden elementtien esiintymistä näiden ihmisten elämässä rajoittaa:

– palkkaa tai palkkiota vastaan tehty työ (autonominen motivaatio vähenee)
– aina ei välttämättä ole mahdollista valita, mitä työtä tekee ja kuinka paljon (mahdollisuus valita määrällisesti ja laadullisesti itselleen sopivan haastavaa tekemistä vähenee)
– työn tulokset eli vauraus jakautuu epätasaisesti eri ihmisille (yhteenkuuluvuuden tunne ja tunne siitä, että työllä on merkitystä muillekin, vähenee).

Veron maksamisen kautta, samoin kuin vapaa-aikana tehdyn vapaaehtoistyön kautta, R&K -ihminen pääsee kuitenkin osallistumaan kaikkien hyvinvoinnin lisäämiseen, vaikka hänen työnsä ei muutoin sitä varsinaisesti tekisikään.


3.4.3 Lopuksi motivaatiosta raha-ja kilpailutaloudessa

Raha- ja kilpailutalouden ihmiseksi ryhtyy ihmisiä todennäköisesti jo(i)stakin seuraavista syistä:

– ideologisista syistä
Ihminen uskoo ansaitsevansa saada enemmän kuin toiset tai ainakin että joku ansaitsee saada enemmän kuin toinen ja että raha- ja kilpailutalous palkitsee ihmiset oikeudenmukaisesti.

Ihminen kokee ja ajattelee, että R&K on oikeudenmukaisin, tasa-arvoisin, vapain ja käytännössä toimivin talousideologia.
Se on hänelle luontevin tapa elää, olla olemassa ja toimia.

Hän haluaa tehdä työtä ja uskoo, että hän tarvitsee sisäisen motivaation ja ei-kontrolloivien ulkoisten motivaatioiden lisäksi myös ihmisten rakentamaa keppi ja porkkana -järjestelmää – eli kontrolloivaa motivaatiota – motivoituakseen työntekoon.

– miellyttävyyssyistä
Ihminen on kokeillut toimia jaetaan-taloudessa ja R&K:ssa ja todennut, että viihtyy paremmin R&K:ssa.
Hänellä ei ole ideologiaa suuntaan eikä toiseen, hän ei ehkä tiedä miksi viihtyy paremmin R&K:ssa, mutta toimii siinä, koska se tuntuu parhaalta tavalta elää, olla olemassa ja toimia.

– elintasosyistä
Ihminen pärjää taloudellisessa kilpailussa sen olemassa olevilla säännöillä ja siten R&K mahdollistaa hänelle korkeamman elintason kuin mitä jaetaan-talous mahdollistaisi.
Hänellä ei välttämättä ole ideologiaa ja viihtyy molempina toimijoina yhtä hyvin, mutta valitsee aina elää siinä taloudessa, jossa saa paremman elintason itselleen.

Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmässä raha- ja kilpailutalouden ihmisen sisäinen ja ulkoinen motivaatio riittää siihen, että hän tekee työtä riittävän suurella määrällä ja laadulla, jotta tekijän oman ja kaikkien muidenkin R&K -ihmisten elintaso säilyy vähintään kohtuullisena.

Jos R&K -ihmisen motivaatio ei kuitenkaan riitä ja hän on haluton toimimaan R&K:ssa, hän voi vaihtaa itsensä jaetaan-ihmiseksi.

Myös raha- ja kilpailutalouden sisältä löytyy vaihtoehtoja, joissa taloudellinen hyvinvointi ja valta jakaantuvat tasaisemmin kaikille tai epätasaisemmin harvoille.
Nykyiseen tilanteeseensa tyytymätön R&K -ihminen voi siis vaihtaa myös R&K:n sisällä talousideologiaa, jonka mukaan toimii ja lisätä siten motivaationsa määrää ja laatua.

On täysin sallittua ja kannatettavaakin, että ihminen seuraa omaa sydäntään ja omaa järkeään.
Se on koko Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmän perusidea.

Antti Laukkanen
Admin

Viestien lukumäärä : 25
Join date : 20.08.2018

Näytä käyttäjän tiedot http://kaikki-yhdessa.forumotion.eu

Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Voit vastata viesteihin tässä foorumissa