Luku 4 – Tuottavuudesta kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmän näkökulmasta

Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin

Siirry alas

Luku 4 – Tuottavuudesta kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmän näkökulmasta

Viesti kirjoittaja Antti Laukkanen lähetetty Ma Marras 26 2018, 13:57

Tiivistelmä luvusta 4

Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen on olennainen osa minkä tahansa kansantalouden toimintaa.
Jotta voidaan sanoa, että jokin talousideologia toimii hyvin, kysynnän ja tarjonnan on kohdattava siinä suhteellisen hyvin.

Raha- ja kilpailutalouden kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmä on monille tuttu ja käytännössä koeteltu.
Siksi sitä ei erityisemmin esitellä tässä luvussa.

Jaetaan-talouden kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmä on vielä kehitysvaiheessa, mutta siitä voi jo esitellä pääpiirteitä – alkaa tehdä tuntematomasta tuttua.

Jaetaan-talouden kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmä perustuu järjestelmälliseen ja kattavaan tilastointiin.

Siinä tieto jokaisen yksittäisen kuluttajan kysynnästä  kulkee hyödykkeiden jakelupaikkojen kautta Kuluttajien Kattojärjestölle (KK).
Kun kaikki hyödykkeiden jakelupaikat lähettävät tiedot oman jakelupaikkansa kysynnästä, tarjonnasta ja niiden kohtaamisesta KK:lle, KK:lla on tieto näistä kokonaisuutena.

Vastaavasti tuottajayhteisöt lähettävät tuotantomääristään kaiken tiedon Tuottajayhteisöjen Kattojärjestölle (TK).

Tilastokeskus saa KK:lta ja TK:lta kuukaisittain tilastot kysynnästä ja tarjonnasta.
Tilastokeskus myös ohjaa KK:n ja TK:n tilastotoimintaa.

KK, TK ja talousminsteriö tarkastelevat kysyntää ja tarjontaa kansantalouden tasolla.
Ne antavat suosituksia siitä, mitä kannattaisi tuottaa ja kuinka paljon, jotta kysyntä kohtaisi tarjonnan kokonaisuutena tarkastellen mahdollisimman optimaaliseti.

Jaetaan-tuottajayhteisöt kuuntelevat nämä suositukset ja ottavat ne vakavasti.
Jaetaan-tuottajayhteisöt päättävät kuitenkin itsenäisesti, mitä tuottavat.

R&K:n kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmiä pidetään yleensä tehokkaina ja kevyinä.

Jotta R&K:n hintasignaalit toimivat, tarvitaan rahajärjestelmä ja riittävä määrä riittävän vapaata kilpailua.
Rahan ja taloudellisen kilpailun yhdistelmän sivutuotteita ovat mm. inflaatio, deflaatio, lamat, taatumat, pankkikriisit, finanssikriisit, tekijänoikeuden ja patentit.
Ne on otettava huomioon, kun arvioidaan R&K:n kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmän tehokkuutta.
Pelkästään inflaatiota kiihdyttämättömän työttömyysasteen (NAIRU) Suomessa on laskettu olevan 7,5 % eli yli 200 000 ihmistä.

Jaetaan-talouden järjestelmälliseen ja kattavaan tilastojen keräämiseen perustuva kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmä vaatii paljon työntekijöitä toimiakseen.
Vaikka minkäänlaisia arvioita ei ole vielä tehty siitä, kuinka monta työntekijää siihen tarvitsee, lienee turvallista sanoa, että Suomen kokoisessa maassa tuo luku on reilusti vähemmän kuin 200 000.

R&K:n toimijat voivat vapaasti hyödyntää Jaetaan-talouden kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmän tuottamia tietoja ja myös itse järjestelmää.
Siitä saattavat hyötyä erityisesti sellaiset R&K:n alasuuntaukset, jotka lähenevät sosialismia, sillä mitä säännelympi R&K on, sitä epätarkemmin sen hintasignaalit kertovat kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta.

Kaikille vapaasti tarjolla oleva jaetaan-talouden kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmä saattaa jopa lisätä aivan uusien ja uudenlaisten talousideologioiden syntymistä, sillä se poistaa yhden suurimmista ongelmista missä tahansa talousideologiassa, nimittäin sen, kuinka kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan riittävän hyvin.



4.1 Yleistä

Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmän pääsuuntauksia ovat raha- ja kilpailutalous sekä jaetaan-talous.
Näissä kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmät ovat erilaisia.
Tässä luvussa esitellään ja vertaillaan niiden pääpiirteitä.

Tässä luvussa näkökulmana on tieto kysynnästä, tarjonnasta ja niiden kohtaamisesta.
Kun tieto näistä on selvillä, kysyntä ja tarjonta voivat kohdata.
Ilman tätä tietoa kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa – tai jos niin käy, kyse on sattumasta.

Kysyntä ja tarjonta voivat jäädä kohtaamatta muistakin syistä kuin tiedon puutteen vuoksi.
Näitä syitä voivat olla esimerkiksi luonnonkatastrofi, sota tms.
Tässä luvussa ei kuitenkaan käsitellä näitä näkökulmia.

Kuluttaja on ihminen tai ihmisryhmä, joka ei käytä hankkimaansa hyödykettä (raaka-aine, tavara, palvelu) välittömästi jonkin tuotannon osana vaan kuluttaa hyödykkeen itse.

R&K -yritys ja jaetaan-tuottajayhteisö eivät ole kuluttajia, sillä he käyttävät hankkimansa hyödykkeet välittömästi tuotantonsa osana.



4.2 Raha- ja kilpailutalouden kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmä

Raha- ja kilpailutalouden kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmä on käytössä nyky-Suomessa ja se on monille tuttu.
Siksi en esittele sitä tässä laajemmin.

Lyhyesti sanottuna se perustuu hyödykkeiden rahallisiin hintoihin.

Jos jostain kuluttajien haluamasta hyödykkeestä on pulaa, se vaikuttaa hyödykkeen hintaan nostavasti.
Hinnan nousu houkuttelee uusia yrittäjiä tarjoamaan kuluttajille lisää kyseistä hyödykettä.

Tarjonnan lisääntyminen vaikuttaa hyödykkeen hintaan laskevasti.
Hinnan lasku hillitsee uusia yrittäjiä tarjoamasta kyseistä hyödykettä.

Näin löytyy tasapaino kysynnän ja tarjonnan välille.


4.3 Jaetaan-talouden kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmä

1) Jaetaan-talouden kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmän tavoitteena on selvittää tieto kuluttajien kokonaiskysynnästä.

Tämän tiedon perusteella jaetaan-tuottajayhteisö voi arvioida, olisiko jossain ajassa ja paikassa tärkeämpää tuottaa yhtä kuin jotain toista hyödykettä.

2) JTY:n tavoitteena on tietää, millainen kysyntä on juuri sen tuottamille hyödykkeille.

Tämän tiedon perusteella se voi selvittää kuinka monta työntekijää ja millä osaamisella, mitä raaka-aineita, välituotteita, koneita, laitteita jne. se tarvitsee, voidakseen tuottaa oikeita hyödykkeitä oikean määrän, oikealla laadulla, oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan.


4.3.1 Kuluttaja ja jakelupaikka

Jakelupaikka on jaetaan-taloudessa paikka, jossa hyödykkeitä jaetaan kuluttajille.
Jakelija on ihminen, joka työskentelee jakelupaikassa.


Alun perin tietoa kuluttajien kokonaiskysynnästä ei ole kenelläkään.
Se täytyy ensin selvittää.
Sen voi tehdä esimerkiksi näin:

Ainoa varma tieto yksittäisen kuluttajan kysynnästä on yksittäisellä kuluttajalla itsellään.

Missä tahansa tavaroiden jakelupaikassa, esimerkiksi ruoanjakopaikassa, kuluttajan kerättyä hyllyiltä koriinsa tarvitsemansa, hän menee “kassalle”.

“Kassalla” jakelija ensin kysyy kuluttajalta tilanteesta riippuen yhden tai kaksi kysymystä:

1) Oliko jotain, mitä kuluttaja olisi halunnut, mutta jota jakelupaikasta ei löytynyt?

Jos kuluttaja löysi kaiken haluamansa, toista kysymystä ei tarvitse esittää.
Jos kuluttaja ei löytänyt kaikkea, mitä olisi halunnut jakelija kysyy toisen kysymyksen:

2) Löysitkö jonkin korvaavan tuotteen?

Sitten jakelija kirjaa “kassaan” eri tileille ne tuotteet,

1) jotka kuluttaja halusi ja löysi
2) jotka korvasivat jotain muuta tuotetta
3) joita ei löytynyt, mutta joille löytyi korvaava tuote
4) joita ei löytynyt ja joille ei löytynyt korvaavaa tuotetta.

Toki tämä hoituu nykyaikana kätevästi myös itsepalvelu”kassalla” ilman jakelija-työntekijän työpanosta.

Näin tieto yksittäisen kuluttajan kysynnästä siirtyy yksittäiselle jakelupaikalle.
Kun tämä toistuu jokaisen kuluttajan kohdalla, on yksittäisellä jakelupaikalla tieto oman jakelupaikkansa kysynnästä.
Luonnollisesti sillä on tieto myös oman jakelupaikkansa tarjonnasta – ja siten sen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta.

Yksittäisellä kuluttajalla ei ole tietoa kaikkien kuluttajien kokonaiskysynnästä.
Myöskään yksittäisellä jakelupaikalla ei ole tietoa tästä.

Mutta kun jokainen yksittäinen jakelupaikka lähettää päivän päätteeksi – tai reaaliajassa päivittyvät – tiedot oman jakelupaikkansa kysynnästä, tarjonnasta ja niiden kohtaamisesta Kuluttajien Kattojärjestölle, Kuluttajien Kattojärjestöllä on tieto kokonaiskysynnästä, -tarjonnasta ja niiden kohtaamisesta.


4.3.2 Kuluttajien Kattojärjestö (KK)

Kuluttajien Kattojärjestö edustaa kuluttajien näkökulmaa.

Kuluttajien Kattojärjestössä on kysynnän, tarjonnan ja niiden kohtaamisen seuraamiseen ja ymmärtämiseen erikoistuneita työntekijöitä.
Heillä on osaamista esimerkiksi tilastoalalta, tietojärjestelmistä ja kansantaloudesta.

He analysoivat ja muokkaavat jakelupaikoilta päivittäin saamansa tiedon ja lähettävät tiedot kysynnästä, tarjonnasta ja niiden kohtaamisesta jakelupaikoilla kuukausittain Tilastokeskukselle, joka ohjaa KK:n tilastotoimintaa.

KK tekee myös kyselytutkimuksia kuluttajille ja jakelupaikoille.
Sillä on sekä teoreettista ymmärrystä että käytännön näppituntumaa kysynnästä, tarjonnasta ja niiden kohtaamisesta.

Se edustaa kuluttajien näkökulmaa silloin, kun Kuluttajien Kattojärjestö, Tuottajayhteisöjen Kattojärjestö ja talousministeriö keskustelevat siitä, mitä tuotantoa kokonaisuuden kannalta kannattaisi lisätä, vähentää, aloittaa tai lopettaa.


4.3.3 Tuottajayhteisöjen Kattojärjestö (TK)

Tuottajayhteisöjen Kattojärjestö edustaa kaikkien tuottajayhteisöjen näkökulmaa tuotannonalasta riippumatta.

Tuottajayhteisöjen Kattojärjestössä on kysynnän, tarjonnan ja niiden kohtaamisen seuraamiseen ja ymmärtämiseen erikoistuneita työntekijöitä.
Heillä on osaamista esimerkiksi tilastoalalta, tietojärjestelmistä ja kansantaloudesta.

TK saa tuottajayhteisöiltä päivittäin tietoja tuotantomääristä.
Se analysoi ja muokkaa saamansa tiedot lähettäää ne kuukausittain Tilastokeskukselle, joka ohjaa TK:n tilastotoimintaa.

Se edustaa tuottajayhteisöjen näkökulmaa silloin, kun Kuluttajien Kattojärjestö, Tuottajayhteisöjen Kattojärjestö ja talousministeriö keskustelevat siitä, mitä tuotantoa kokonaisuuden kannalta kannattaisi lisätä, vähentää, aloittaa tai lopettaa.


4.3.4 Tuotannonalojen kattojärjestöt

Tuotannonalojen kattojärjestöt ovat saman alan tuottajayhteisöjen yhteenliittymiä.

Heidän pyrkimyksensä on lisätä oman alan tuottajien välistä yhteistyötä ja synergioita eli esimerkiksi välttää päällekkäisyyksiä, tehostaa resurssien käyttöä, jakaa tietoa tehokkaammista tuotantotavoista jne.


4.3.5 Tuottajayhteisö

Tuottajayhteisöt suorittavat varsinaisen hyödykkeiden eli raaka-aineiden, tavaroiden ja palvelujen tuotannon.

Kuluttajien Kattojärjestö, Tuottajayhteisöjen Kattojärjestö ja valtion talousministeriö tarkastelevat kysyntää, tarjontaa ja niiden kohtaamista kokonaisuutena kansantalouden tasolla – ja heillä on osaaminen ja ymmärrys tästä.

He keskustelevat keskenään siitä, mitä tuotantoa kokonaisuuden kannalta kannattaisi lisätä, vähentää, aloittaa tai lopettaa.
Näiden keskustelujen pohjalta he esittävät tuottajayhteisöille yleisellä tasolla toimintasuosituksia.

Yksittäiset tuottajayhteisöt kuuntelevat nämä suositukset ja ottavat ne vakavasti.
Jokainen yksittäinen tuottajayhteisö päättää kuitenkin itsenäisesti siitä, mitä se tuottaa, kuinka paljon, millä laadulla, missä, milloin, kenelle jne.

Tuottajayhteisö ottaa tilauksensa vastaan suoraan jakelupaikoilta – tai mahdollisesti jakelun tehokkuutta lisääviltä keskusvarastoilta, joista tavarat päätyvät jakelupaikoille.
Näin tuottajayhteisö saa tiedon juuri heidän tuotantoonsa kohdistuvasta todellisesta kysynnästä ja siten he pystyvät vastaamaan siihen.
Tuottajayhteisö tuottaa hyödykkeitä vain kysynnän mukaan.

Uusia tuotteita kulutukseen tuovat tuottajayhteisöt tuottavat uusia tuotteita aluksi hyvin pieniä määriä ja kasvattavat tuotantoaan kysynnän mukaan.

4.3.6 Tilastokeskus

Tilastokeskus toimii ainoastaan kysyntään ja tarjontaan liittyvän tilastotiedon tuottajana.
Se ei osallistu tuotantoa ja kulutusta koskevien päätösten eikä suositusten tekoon.


Tilastokeskus ohjaa Kuluttajien ja Tuottajayhteisöjen Kattojärjestöjen tilastointitoimintaa.
Se saa näiltä kaiken tiedon Suomen kysynnästä, tarjonnasta ja niiden kohtaamisesta.

Tilastokeskus tarjoaa tuon tiedon vapaasti ja keskitetysti eli helposti löydettävästi kaikille talouden toimijoille ja taloudesta kiinnostuneille.
Näin kaikilla on halutessaan kaikki tieto kaikesta kysynnästä, tarjonnasta ja niiden kohtaamisesta.


4.3.7 Talousministeriö

Talousministeriö on jaetaan-talouden asioita hoitava ja edistävä valtion ministeriö ja se edustaa kokonaisuuden näkökulmaa jaetaan-talouden kysynnän ja tarjonnan kohtaamisessa.

Tilastokeskuksen kaikille tarjoama tieto kysynnästä ja tarjonnasta on mahdollisesti esitetty muodossa, jonka ymmärtäminen vaatii alan osaamista.

Talousministeriö tiedottaa virallisesti kaikesta kysynnästä ja tarjonnasta.
Se tekee sen kaikkien ymmärtämällä tavalla Tilastokeskuksen tuottaman tiedon pohjalta.
Talousministeriön tiedotteiden pohjalta jokainen voi lukea ja ymmärtää, missä ja milloin tarvitaan minkäkinlaista hyödykkeiden tarjontaa.

Talousministeriö voi pyytää yleisellä tasolla tai suoraan eri toimijoita (jaetaan-tuotantoyhteisöt, jaetaan-ihmiset) toimimaan siten, kuin kysyntä- ja tarjontatilanne sen mielestä vaatii.
Se ei kuitenkaan voi pakottaa ketään tuottamaan mitään.
Se voi kuitenkin yhdessä Kuluttajien Kattojärjestön ja Tuotannonalojen Kattojärjestön ja kanssa tekemän päätöksen voimalla estää hullutukset, esimerkiksi mittavan ylituotannon.

Talousministeriö toimii tuottajana sellaisissa välttämättömissä asioissa, joissa muuten
ei ole tuotantoa – aivan kuten valtio tekee nyky-Suomessakin.

Talousministeriö lisää ihmisten luottamusta jaetaan-talouteen mm. pitämällä huolen siitä, että tasapuolinen jakaminen toimii käytännössä; että kaikki saavat tarvitsemansa ja että luksus jaetaan tasapuolisesti.

Lisäksi valtio pitää yllä oikeuslaitosta, joka ratkaisee jaetaan-talouden tuotantoon ja jakamiseen liittyvät erimielisyydet.


4.3.8 Muuten...

Kuluttajien ja Tuottajayhteisöjen Keskusjärjestöt eivät ole etujärjestöjä.
Eturistiriitoja ei ole silloin, kun kaikki haluavat jakaa kaiken tasapuolisesti kaikkien kanssa.

KK:n, TK:n ja talousministeriö kaikki haluavat ymmärtää ja edistää kaikkien hyvinvointia tasapuolisesti.
Kokonaisuuteen kuuluu kuitenkin eri kolme eri näkökulmaa: kuluttajan, tuottajan ja kokonaisuuden näkökulmat.
Nämä kolme toimijaa ovat jokainen perehtyneet kokonaisuuden lisäksi vielä erityisesti yhteen näkökulmaan.  


4.3.9 Ihmisyksilöt

Yksittäinen ihminen.

Ihmisyksilöt päättävät itse mitä tuottavat.
Päätösten pohjana ovat seuraavat asiat:

– Omat mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet
– KK, TK ja talousministeriön suositukset siitä, mitä tuotantoa kannattaisi lisätä, vähentää, aloittaa tai lopettaa.
– Tuottajayhteisöjen kanssa käydyt keskustelut

Ihmisyksilöt voivat tuottaa hyvinvointia paitsi osana erilaisia julkisia ja yksityisiä tuottajayhteisöjä, myös yksityisenä ihmisenä.


4.3.10 Ihmiset, joiden elämään tuotanto vaikuttaa

Esimerkiksi ihmiset, joiden kotien läheisyyteen suunnitellaan kaivosta tai tehdasta, voivat olla mukana päättämässä siitä, mitä ja missä tuotetaan siltä osin, kun asia koskee heitä.
He voivat puoltaa tai vastustaa jonkin tietyn tuotannon aloittamista tai lopettamista.


4.4 Raha- ja kilpailutalouden sekä jaetaan-talouden ja kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmien tehokkuuden vertailua

Tässä kappaleessa arvioin ja vertailen raha- ja kilpailutalouden sekä jaetaan-talouden kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmien tehokkuutta nimenomaan siinä mielessä, että kuinka monta ihmistä täytyy olla pois tuottavista töistä – joko järjestelmää pyörittämässä tai sen toiminnan sivutuotteena – jotta järjestelmä toimisi.


4.4.1 Tehokasta – vai onko sittenkään?

Raha- ja kilpailutalouden kysynnän ja tarjoannan kohtaamisjärjestelmä vaikuttaa äkkiseltään tehokkaalta.
Yritysten tarvitsee vain seurata hyödykkeiden hintoja ja tuotantokustannuksia eli hintasignaaleja ja sen avulla he voivat päättää, mitä kannattaa tuottaa.

Siinäkö kaikki?
Vai onko vielä jotakin muutakin?

Kokonaisuutena tarkastellen R&K:n kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmä vaatii toimiakseen rahajärjestelmän ja riittävän määrän riittävän vapaata kilpailua, jotta hintasignaalit, joiden avulla kysyntä ja tarjonta kohtaavat, toimivat.
Näiden vaikutus kansantalouteen vaikuttaa myös arvioon siitä, kuinka tehokas on R&K:n kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmä.

Tuottavista töistä ollaan pois ainakin seuraavista suoraan tai lähes suoraan raha- ja kilpailujärjestelmän pyörittämiseen liittyvistä syistä:

– rahajärjestelmän ja kilpailutalouden pelisääntöjen luominen – eli lainsäädäntötyö ja sen lobbaus
– valtion hintavakauteen pyrkivät toimet
– keskuspankin hintavakauteen pyrkivät toimet
– pankkien arjen raha-asioiden pyörittäminen
– yritysten rahan kuljettaminen
– vakuutusyhtiöiden selvitystyö ja rahan siirtäminen paikasta toiseen onnettomuuden satuttua
– markkinointialan työt, jotka auttavat yrityksiä kilpailemaan markkinaosuuksista ja luomaan uusia markkinoita

Tuottavista töistä ollaan pois myös syistä, jotka eivät ole raha- ja kilpailujärjestelmän ydintoimintaa, vaan sen sivutuote:

– inflaatio
– deflaatio
– lama
– taantuma
– laskusuhdanne
– pankkikriisi
– finanssikriisi
– tekijänoikeudet
– patentit
– liike- ja ammattisalaisuudet

Nämä kaikki laskevat kansantalouden kokonaistuottavuutta mm.

– lisäämällä työttömyyttä
– vähentämällä sijoittamista ja investointeja (mm. uudet tehokkaammat koneet ja laitteet jätetään ottamatta käyttöön)
– lisäämällä tuottamattoman työn määrää (yritysten suojautuessa inflaatiolta, deflaatiolta ja erilaisilta kriiseiltä ja finanssisektorin lisätessä neuvontapalveluja tähän suojautumiseen)
– vähentämällä tehokkaampien tuotanomenetelmien käyttöönottoa tai parempien hyödykkeiden tuotantoa tiedon puutteen vuoksi tai siksi, että tiedon saaminen tai sen käyttäminen tuotannossa on liian kallista.

Usein on niin, että ihmisillä on erilaisille elämän kannalta välttämättömillekin asioille kysyntää, mutta syystä tai toisesta heillä ei ole riittävästi rahaa, jolla hankkia itselleen näitä asioita.
Jotta näiden ihmisten kysyntä kohtaisi tarjonnan, joudutaan luomaan jonkinlainen sosiaaliturvajärjestelmä ja jonkinlaisia yksityisiä hyväntekeväisyysorganisaatioita.


4.4.2 Tehokasta – ehkä sittenkin?

En osaa arvioida vakuuttavasti, kuinka monta ihmistä tarvitaan Suomen kokoisessa maassa pyörittämään edellä kuvaamani kaltaista jaetaan-talouden kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmää.

Arvioin silti, että se vaatii vähintään satojen, jopa joidenkin tuhansien ihmisten työpanoksen.
Luku tuskin olisi useita kymmeniä tuhansia, vaikka tietotekniikkaa ei olisi keksittykään.

Olen aika varma siitä, että tarvittava määrä on alle 323 000 (työttömät + piilotyöttömät Suomessa kesäkuussa 2018).(1)

Olen myöskin aika varma, että tuo määrä on alle 214 875 ihmistä(1), joka on 7,5 % työvoimasta (työlliset + työttömät) eli arvio siitä, mikä on Suomen inflaatiota kiihdyttämättömän työttymyysaste.(2)

Jos verrataan jaetaan-talouden kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmää raha- ja kilpailutalouden vastaavaan Suomessa siitä näkökulmasta, kuinka monta ihmistä joutuu olemaan pois tuottavista töistä (jotta järjestelmä pyörisi tai sen pyörimisen sivutuotteena) luvut voisivat olla jaetaan-talouden hyväksi noin 30 000 – 300 000.
Ja tämä on hyvin kohteliaasti arvioitu raha- ja kilpailutalouden – siis hävinneen osapuolen hyväksi.
Silti ero on kymmenkertainen.

(1) Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.8.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyti/index.html

(2) https://vatt.fi/documents/2956369/3012217/vatt_policybrief_22015.pdf



4.5 Jaetaan-talouden kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmä hyödyttää myös R&K:n toimijoita

R&K:n toimijat voivat vapaasti hyödyntää Jaetaan-talouden kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmän tuottamia tietoja ja myös itse järjestelmää.

Tästä voi olla hyötyä kaikille R&K:n toimijoille.
Erityisesti siitä voi olla hyötyä sellaisille R&K:n alasuuntauksille, jotka lähenevät sosialismia.
Mitä säännellympää R&K on, sitä epätarkemmin hintasignaalit kertovat kysynnän ja tarjonan kohtaamisesta.

Jaetaan-talouden kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmä voi jopa lisätä aivan uusien ja uudenlaisten talousideologioiden syntymistä, sillä se poistaa yhden suurimmista ongelmista missä tahansa talousideologiassa, nimittäin sen, kuinka kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan riittävän hyvin.

Antti Laukkanen
Admin

Viestien lukumäärä : 25
Join date : 20.08.2018

Näytä käyttäjän tiedot http://kaikki-yhdessa.forumotion.eu

Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Voit vastata viesteihin tässä foorumissa