Hyödyt sekä ongelmat ja niiden ratkaisut

Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin

Siirry alas

Hyödyt sekä ongelmat ja niiden ratkaisut

Viesti kirjoittaja Antti Laukkanen lähetetty Ma Marras 26 2018, 14:01

Hyödyt

Kaikki Yhdessä -talousjärjestelemään liittyy ainakin neljä merkittävää parannusta verrattuna Suomen nykyiseen talousjärjestelmään:

1. Enemmän vapautta – korkeampi hyvinvointi

Suurempaan vapauteen ja autonomiaan liittyy yleensä korkeampi hyvinvointi, määrältään suurempi ja laadultaan korkeampi motivaatio, suurempi luovuus, syvempi oppiminen ja parempia ihmissuhteita kuin sellaiseen sosiaaliseen ympäristöön, josta nämä elementit puuttuvat tai niitä on vähemmän. Tämä pätenee myös talousjärjestelmiin.

Nämä vapauteen liittyvät positiiviset asiat tekevät kansantaloudesta tuottavamman. Korkeampi tuottavuus parhaimmillaa liittyy suoraan ihmisten hyvinvointiin. Korkeampi tuottavuushan tarkoittaa yksinkertaisesti, että samalla työpanoksella kuin ennen luodaan enemmän hyvinvointia kuin ennen.

Suomen nykyiseen talousjärjestelmään ei liity talousideologista valinnanvapautta. Ihminen, joka haluaa tehdä työtä enemmistöstä poikkeavan talousideologian mukaan, joutuu taloudellisen painostuksen kohteeksi. Hänen taloudellisen yhteistyön mahdollisuudet ovat huomattavasti rajallisemmat kuin vallitsevan talousideologian mukaan elävillä. Hänen työtään ei tunnusteta hyvinvointia tuottavaksi työksi (paitsi ehkä joissain juhlapuheissa) eikä hänelle jaeta yhteisesti tuotetusta hyvinvoinninkakusta yhtä paljoa kuin vallitsevan ideologian mukaan työskenteleville. Ainoana syynä tähän on työn tekeminen “väärän” talousideologian mukaan.

2. Talousjärjestelmän jatkuva muuttumiskyky

Talousjärjestelmän tärkeimmät osat ovat ihminen ja tuotantotavat. Ne muuttuvat jatkuvasti. Siksi talousjärjestelmänkin tulisi olla muuttumiskykyinen. Sen tulisi muuttua ihmisen ja tuotantomenetelmien muutoksen mukana – ei pakottaa ihmisiä toimimaan jatkuvasti samalla vanhalla tavalla ja siten jarruttaa ihmisten ja tuotantomenetelmien kehitystä.

Talousjärjestelmä, jossa on talousideologinen valinnanvapaus on luonnostaan hyvin joustava ja muuttumiskykyinen; sen kun tulee toimia riippumatta siitä, minkälaisen talousideologian mukaan kukakin on valinnut toimia. Tällaisessa talousjärjestelemässä on sisäänrakennettuna mahdollisuus talousjärjestelmän rakenteen jatkuvaan muutokseen. Se voi muuttua hallitusti.

Siinä voi testata uusia talousideologiota pienessä mittakaavassa ja ottaa halutut muutokset käyttöön asteittain.

Suomen nykyinen talousjärjestelmä joko pyörii sellaisenaan tai kaatuu. Se ei muutu, sillä siihen ei ole sisäänrakennettu mahdollisuutta muuttua.

3. Täystyöllisyys

Talousideologinen valinnanvapaus mahdollistaa täystyöllisyyden. Se ei kuitenkaan johda siihen väistämättä.

Jos yhden talousideologian mukaan toimiminen ei mahdollistaisikaan täystyöllisyyttä, sen rinnalla oleva toinen talousideologia voi mahdollistaa sen. Tämä tietysti edellyttää, että löytyy riittävästi halukkaita ihmisiä työskentelemään tuon toisen(kin) talousideologian puitteissa.

Suomen nykyinen talousjärjestelmä ei mahdollista täystyöllisyyttä, sillä matala inflaatio ja matala työttömyys eivät mahdollisia samaan aikaan ja samassa paikassa. Suomi on valinnut, että matala inflaatio on tärkeämpää kuin matala työttömyys, koska korkea inflaatio aiheuttaa taloudelle enemmän haittaa kuin korkea työttömyys. Silti työttömyyden ylläpitäminen on taloudelle monin tavoin haitallista toimintaa.

4. Rauha

Talousjärjestelmä, jossa on talousideologinen valinnanvapaus on valtava rauhanprojekti. Kenenkään ei tarvitse sotia, jotta voisi elää oman talousideologiansa mukaan.

Talousideologinen valinnanvapaus ei tarkoita sitä, että koko talousjärjestelmä näyttää samalta kuin yhden yksittäisen ihmisen talousideologinen valinta. Talousideologinen valinnanvapaus tarkoittaa sitä, että jokaisen yksittäisen ihmisen elämä näyttää niin paljon hänen tekemältään talousideologiselta valinnalta kuin on mahdollista silloin, kun kenenkään toisenkaan talousideologista valinnanvapautta ei ole loukattu.

Ongelmat ja niiden ratkaisut

1. Kuinka estää jaetaan-ihmisiä ottamasta itselleen loputtamasti jotain hyödykettä, jos he saavat kaiken ilman vastiketta?

Tämä ongelma on suuremmassa määrin ajankohtainen siinä tilanteessa, kun jaetaan-toimijoita on niin paljon, että he tuottavat merkittävän suuren osa kuluttamistaan hyödykkeistä itse. Jos jaetaan-toimijoita on vähän, he saavat suurimman osan tarvitsemistaan hyödykkeistä valtion rahojen kautta. Valtion pitää varmastikin huolen siitä omasta rahankäytöstään, eikä se todennäköisesti jakele liikoja löysiä rahoja jaetaan-toimijoille, jolloin jaetaan-toimijoilla ei ole mahdollisuutta kerätä itselleen valtavia määriä vastikkeettomia hyödykkeitä.

Kun kyse on hyödykkeistä kuten asunto, valtio pitää kirjaa siitä, kuinka moneen asuntoon kullakin ihmisellä on henkilökohtainen hallintaoikeus. Näin voidaan varmistaa, että tasapuolinen jakaminen toteutuu; kukaan ei saa itselleen kakkosasuntoon hho:ta, ennen kuin jokaisella on sellainen yhteen asuntoon.

Asunnon kanssa samaan kategoriaan voisi mennä esimerkiksi auto, vene, lentokone, polkupyörä, kesämökki, puhelin, tietokone ja muut pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitut konkreettiset hyödykkeet.

Koska jaetaan-talousideologiaan kuuluu minimoida hho ja maksimoida henkilökohtainen käyttöoikeus, asuntoa lukuunottamatta muihin vastaavan kategorian hyödykkeisin ihmisillä on enimmäkseen henkilökohtainen käyttöoikeus eli pääsy käyttämään kyseisiä hyödykkeitä ilman hho:ta. Tarvittaessa toki hho:kin on mahdollinen.

Valtion ylläpitämä rekisteri tämän kategorian hyödykkeistä ei muuta tilannetta sen suhteen, mitä tietoja valtio sinusta kerää nykyää. Tälläkin hetkellä Suomen valtio tietää, missä asut, montako asuntoa, autoa, venettä, kesämökkiä jne. omistat. Valtio kerää näitä tietoja mm. voidakseen verottaa sinua näistä asioista. Sen sijaan jos lainaat tai vuokraat tämän kategorian hyödykkeitä, valtio ei pääsääntöisesti tiedä sinun tällaisista toimista, jos teet ne yksityishenkilönä, etkä esimerkiksi osana yrityksen tuotantoa. Näin on pääsääntöisesti myös Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmässä

Yllä mainittu ei kuitenkaan toimi ratkaisuna kooltaan pienien, lukumäärältään suurien ja monenlaisten erilaisten päivittäin kulutettavien konkreettisten hyödykkeiden kohdalla kuten ruoka, henkilökohtainen hygienia, vaatteet jne. Se ei ole mielekästä, koska sellainen seurantajärjestelmä vaatii niin suuret resurssit ja toisaalta ihmiset kokevat näin yksityiskohtaisen seurannan ja kontrollin varmastikin vähintäänkin ahdistavana.

Jotenkin tilannetta kuitenkin on seurattava, jotta väärinkäytökset voidaan minimoida ja tasapuolinen jakaminen taata.

Ruoan kohdalla seuranta voisi tapahtua jokaisen ihmisen kohdalla esimerkiksi kilomäärinä, veden ja muiden juomien kohdalla litramäärinä. Tällöin ei tarvita raskasta ja ahdistavaa tuotekohtaista seurantaa siitä, mitä kukin ihminen syö. Kuitenkin näin voidaan ehkäistä väärinkäytökset. Keskimäärin sata kiloa ruokaa päivässä kuluttavan ihmisen voidaan olettaa käyttävän järjestelmää väärin ja tilanteeseen voidaan puuttua. Se kilomäärä ruokaa, missä järjestelmä hälyttää ja mitä silloin tehdään täytyy tietysti sopia ja päättää poliittisesti kunkin hetkisen parhaan ymmärryksen ja osaamisen mukaan.

Ruoan kanssa samaan katergoriaan voisi kuulua esimerkiksi vaatteet, huonekalut ja lasten lelut joita voi seurata kappalemäärinä.

Veden kulutuksen kohdalla nykyäänkin on usein käytössä asuntokohtainen vesimittari.

Palveluiden kohdalla voidaan seurata esimerkiksi kulutettuja tuntimääriä merkkaamatta sen tarkemmin, mitä palvelua on kulutettu ellei sitten tarvittaessa jaetan näitäkin vielä kategorioihin. Hieronta, parturi, liikkuminen julkisella liikenteellä, kirjasto, siivousapu jne. Jälleen kerran; haetaan yhdessä päätetty tuntimääräinen raja, missä järjestelmä hälyttää, jos yksittäinen ihminen kuluttaa loputtomasti palveluja. Hälytyksen jälkeen voidaan tilanteen ja sovitun mukaan toimia joko niin, että ihmiselle ei tarjota palveluja ennen kuin vasta seuraavassa kuussa, ylikulutuksen ollessa merkittävää, otetaan tutkintaan, mistä ylikulutus johtuu tai jollain muulla tavalla.

Sellaisten hyödykkeiden kohdalla, missä kysyntää on enemmän kuin tarjontaa tarvitaan yksilöiden kohdalla tuotekohtaista seurantaa, jotta tasapuolinen jakaminen voi olla mahdollista. Tällöin ihminen luopuu osasta yksityisyyttään saadakseen jotain harvinaisempaa hyödykettä tasapuolisesti muiden jaetaan-ihmisten kanssa.

Nykyjärjestelmässä niukkojen hyödykkeiden jakaminen hoituu siten, että niiden hinta nousee, jolloin ainoastaan osalla ihmisiä on mahdollista hankkia niitä. Yleensä samoilla ihmisillä on enemmän rahaa ja samoilla vähemmän, jolloin yhdet ja samat ihmiset saavat aina halutessaan harvinaisempia hyödykkeitä ja yhden ja samat jäävät aina ilman. Anonymiteetti on suurempi, ainakin jos maksu hoidetaan käteisellä, mutta tasapuolinen jakaminen ei onnistu sen vuoksi, että puuttuu tieto siitä, mitä kukin on jo saanut.

Asunnon kanssa samaan kategoriaan kuuluvien hyödykkeiden seuranta ei lisää byrokratiaa nykyisestään, sillä valtio seuraa tämän tapaisten asioiden omistuksia nykyäänkin.

Ruoan ja palveluiden kanssa samaan kategoriaan kuuluvien hyödykkeiden kohdalla niin jakamisen seurannasta yleiselläkin tasolla tulee jaetaan-taloudessa enemmän byrokratiaa kuin mitä nykyjärjestelmässä on.

Toisaalta R&K:ssa hyödykkeiden jakamiseen iittyvät sellaiset asiat kuin mainonta ja markkinoiminen, rahakuljetukset, sosiaaliturvaan liittyvä ihmisten taloudellisen tilanteen viranomaisten erikoisseuranta, rahajärjestelmän pyörittäminen ja yksittäisten toimijoiden sen seuraamiseen käyttämä aika yms., mitä jaetaan-taloudessa ei esiinny. On mahdollista, että hyödykkeiden tasapuoliseen jakamiseen liittyvän seurannan jälkeenkin jaetaan-talouden hyödykkeiden jakaminen on tehokkaampaa kuin R&K:n vastaava.

2. Kuinka estää jaetaan-ihmisiä myymästä vastikkeetta saamiaan hyödykkeitä pimeillä markkinoilla?

Vastaus tähän kysymykseen on tarkalleen sama kuin vastaus kysymykseen, kuinka estää pimeän palkkatyön tekeminen markkinataloudessa: täysin sitä ei voi estää millään kokonaisuutta ajatellen mielekkäällä tavalla.

Jos markkinataloudessa ihminen tekee työtä toiselle tämän yksityisasunnossa ja tämä saa siitä palkakseen rahaa, tavaroita tai palveluksia, ei tätä ole millään mielekkäällä tavalla mahdollista etukäteen varmuudella estää. Vain jokaise ihmisen jokaisen liikkeen totaalinen seuranta ja kontrolli mahdollistaisi sen. En usko, että kukaan haluaa sellaista yhteiskuntaa.

Jos jaetaan-ihmisellä on ruokaa enemmän kuin hän tarvitsee ja hän yksityisasunnossa myy tuon ruoan toiselle ihmiselle rahaa, tavaraa, palvelusta tai muuta sellaista vastaan, ei tätäkään siis ole millään mielekkäällä tavalla mahdollista estää.

Vaikka ei ole täysin mahdollista estää jaetaan-ihmisiä myymästä vastikkeetta saamiaan hyödykkeitä tai työpanostaan pimeillä markkinoilla, asiaan liittyy kuitenkin seikkoja, jotka vaikeuttavat ja siten hillitsevät tätä.

Ensinnäkin, yllä mainittuun ensimmäisen kategorian hyödykkeisiin kuuluvista asioista, kuten asunto, valtio pitää kirjaa. Näin jokaisen hho:teen kuuluvista asioista ja muutoksissa niistä valtio on tietoinen. Tällöin se voi puuttua asiaan, jos tämän kategorian hyödykkeitä alkaa “katoilemaan” mihin tahansa, esimerkiksi pimeille markkinoille.

Toinen keino voisi olla se, että kun R&K:n ihminen maksaa rahalla (tai millä vaan), hänen tulee osoittaa, että hän on R&K:n-ihminen. Näin jaetaan-ihminen ei voi käyttää rahaa virallisisten yrityksisten, valtion tai yksityisten ihmisten kanssa asioidessaan. Tämä pienentää jaetaan-ihmisten halukkuutta myydä ilman vastiketta omaan käyttöönsä saamiaan asioita rahaa vastaan; tuolla rahalla he kun eivät tee juuri mitään.

Näin rahan, kuten myös tavaran tai palvelusten käyttäminen maksuna onnistuisi jaetaan-ihmiseltä korkeintaan joidenkin epärehellisten toimijoiden kanssa. Epärehellisen toiminnan laajuus jää näillä toimin luultavasti sen verran pieneksi, että sillä ei ole suurta kansantaloudellista merkitystä.

Lisäksi joka tapauksessa ajoittain sana epärehellisestä toiminnasta kulkeutuu “vääriin” korviin ja sitä kautta viranomaisten tietoon, jolloin nämä voivat puuttua asiaan lain kulloinkin edellyttämällä tavalla.

Ulkomaisien pankkien kanssa voidaan sopia, että tarkistavat, että suomalainen tilin avaava ihminen on R&K:n toimija.

Tulliviranomaiset vaativat ulkomaille kulkevista tavaroista todistuksen, että ne on maksettu Suomessa. Vastikkeetta saatuja hyödykkeitä ei saa kuljettaa ulkomaille lainkaan, lukuunottamatta pieniä määriä henkilökohtaiseen käyttöön ulkomaanmatkan aikana tarvittavia hyödykkeitä.

Ongelmaa ei voitane täysin poistaa, mutta siitä koituvat vahingot voidaan rajat kohtuulisiksi.


3. Kuinka jaetaan-ihmiset pitävät huolta niiden asuntojen kunnosta, joihin heillä on henkilökohtainen hallintaoikeus, jos kunnossapito / remontti vaatii rahaa, eikä heillä ole sitä?

Valtio maksaa nämä. Jaetaan-ihmisten kaikki työ on julkista tai yleishyödyllistä työtä, joten tämä on kohtuullista. Lisäksi valtio on tarkka taloudenpitäjä eikä maksa turhia remontteja. Toki yksityinen jaetaan-ihminen voi remontoida kotiaan nin usein kuin haluaa, jos onnituu tekemään sen ilman rahaa ja vaihtamista.

4. Kuinka rangaista jaetaan ihmisiä sellaisista rikkeistä tai rikoksista, joista vankilaan laittaminen olisi ylimitoitettu rangaitus, mutta sakkojakaan ei ole mahdollista määrätä, koska jaetaan-ihmiset eivät käytä rahaa?

Jos nykyisenlaista rikkeistä ja rikoksista rankaisemisen mallia halutaan käyttää, sakkojen tilalla voi olla yhteiskuntapalvelus, muiden kuin välttämättä elämiseen tarvittavien hyödykkeiden käyttökielto määräajaksi jne.

5. Lisääntyykö byrokratia?

Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmässä elää rinnakkain ja yhteistyötä tehden erilaisia talousideologioita, joihin sisältyy erilaisia rahoja, ilman rahaa elämistä, tasapuolista tai epätasapuolista töiden ja työn tulosten jakamista. Jotta valtio voisi verottaa ja muutoin hallinnoida kaikkea tätä, sen eteen täytynee tehdä enemmän töitä kuin yhden talousideologian mukaan toimivassa yhteiskunnassa, joten vastaus on kyllä, byrokratia lisääntynee.

Lisääntyykö byrokratia kuitenkaan merkitävissä määrin verrattuna nykyiseen? Lisääntyykö byrokratiaa niin paljon, että koko talousjärjestelmä kannattaa haudata, koska sen takia haitat ovat suuremmat kuin hyödyt? Voiko lisääntynyttä byrokratiaa ajan saatossa tehostaa ja jos voi niin miten ja kuinka paljon?

Jos lähdetään siitä, että Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmä on otettu käyttöön ja alkuvaiheen ongelmat on onnistuneesti selvitetty ja järjestelmä pyörii vakaasti. Kuinka voimme arvioda järjestelmän pyörittämiseen vaadittava byrokratian määrää? Lähden kokeilemaan.

Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmä ei lisää ihmisten väkilukua. Jokaiseen yksilöön kohdistuvan byrokratian voi olettaa pysyvän nykyiseen verrattuna samana, mutta muuttavan muotoa niiden kohdalla, jotka elävän jonkin muun talousideologian mukaan kuin Suomessa nykyisin käytössä olevan.

Raha- ja kilpailutaloudessa ihmiset toimivat toisaalta keskenään ja toisaalta nykyiseen verrattuna hyvin samantapaisella tavalla tehden työtä rahaa vastaan, maksaen siitä veroja, viettäen vapaa-aikaa, käyden koulua, sairasten, urheillen jne. Jokaista rahatalouden talousideologiaa varten ei tarvita suuria toisistaan poikkeavia byrokraattisia järjestelmiä. Erilaisten rahojen mahdollisesti toisistaan poikkeavat rahalliset arvot kone laskee hetkessä ja automaatisesti riipumatta siitä, onko eri rahojen väliset arvot kiinteitä vai kelluvia ja siten jatkuvassa muutoksessa.

Ylimääräisten verojen kohdentaminen jollekin tietylle julkisen toiminnan alueelle voi tapahtua automaattisesti.

Byrokratiaa tulee enemän tai vähemmän riippuen tavasta, jolla  valtio hoitaa rahamaailman sosiaaliturvan; monimutkaisen sosiaalisturvavyyhden kautta vai yksinkertaistettuna perustulon avulla.

Jaetaan-toimijoiden hho:n seuranta ei juuri poikkea nykyjärjestelmästä määrältään. Muuta kulutusta seurataan hieman enemmän ja tästä koitunee hieman ylimääräsitä vaivaa nykyiseen verrattuna. Tietotekniikan aikana tämä ei välttämättä ole suurikaan määrä lisätyötä, ja siksi toisekseen se on lisätyötä, jonka kauppaketjut tekevät nytkin täysin vapaaehtoisesti seuratessaan kuluttajien ostoksia jopa ihmis- ja tuotekohtaisella tasolla.

Tällä hetkellä ei siis näytä, että byrokratia lisääntyisi niin merkittävästi, että siitä olisi oleellista haittaa saati että koko Kaikki Yhdessä -talousjärjestemän idea kannattaisi haudata sen takia.

5. Lisääntyykö blokkiutuminen, jos kaikken ei ole pakko toimia yhden ja saman talousideologian mukaan?

On mahdollista, että saman talousideologian kannattajat tekevät mieluummin yhteistyötä toisten saman talousideologian kannattajan kanssa kuin jonkun muun talousideologian kannattajan kanssa. Heillä on yhtäläisempi ajatusmaailma ja yhteistyö sujunee helpoiten toisen samanlaisen kanssa.

Blokkiutumiskehitystä vastaan puhuu se, että eletään aiempaa suuremmassa toisen ihmisen kunnioitukseen perustuvassa maailmassa. Se, mikä oli ennen vain ihmisten sanahelinää tai korkeintaan ihmisten ajatuksissa ja toiveissa, on nyt konkreettista totta. Keskinäisen kunnioituksen ja arvostuksen ilmapiirissä keskenään erilaisen talousideologisen näkemyksen omaavat ihmiset viihtyvät todennäköisemmin paremmin toistensa seurassa ja he luottavat enemmän toisiinsa kuin maailmassa, missä erilaisen ajatusmaailman omaavat ihmiset pakotetaan toimimaan yhden ajatusmallin mukaan.

Lisäksi normitilanteessa on niin, että mitä enemmän on taloudellista yhteistyötä, sitä enemmän synergiat ja muut yhteityön hyödyt voidaan hyödyntää. Tällöin tuotetaan myös enemmän hyvinvointia.

6. Kuinka jaetaan-toimijat saavat hyödykkeiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamaan optimaalisesti, jos rahaa ei käytetä?

Tämä on niin keskeinen kesymys, että sen vastaamiseen on oma lukunsa täällä:
http://kaikki-yhdessa.forumotion.eu/t28-luku-4-tuottavuudesta-kysynnan-ja-tarjonnan-kohtaamisjarjestelman-nakokulmasta

7. Mikä motivoi jaetaan-toimijoita tekemään hyvinvoinia tuottavaa työtä, jos rahaa ei käytetä ja tuotettu hyvinvointi jaetaan tasapuolisesti kaikkien kesken riippumatta siitä, kuinka paljon kukin osallistuu hyvinvoinnin luomiseen?

Tämä on niin keskeinen kesymys, että sen vastaamiseen on oma lukunsa täällä:
http://kaikki-yhdessa.forumotion.eu/t29-luku-3-tuottavuudesta-motivaation-nakokulmasta

Pohdintaa ongelmista ja niiden ratkaisuista

Vaikka lienee niin, että jokainen järjestelmä on jotain muuta, usein enemmän, kuin osiensa summa, on kuitenkin myös niin, että jokaisen järjestelmän laatu on riippuvainen sen osiensa laadusta. Yksikään sosiaalinen järjestelmä ei voi olla laadukkaampi kuin mitä sen osat, ihmiset, mahdollistavat.

Jokaiseen sosiaaliseen järjestelmään liittyy ongelmia sikäli, kun siihen kuuluvilla ihmisillä on ongelmia. Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmä ei ole tästä poikkeus.

Yllä esittelin tähän mennessä jonkun esiin tuomia mahdollisia Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmään liittyviä ongelmia ja mahdollisia ratkaisuja niihin. Toin esiin myös vastaavia ongelmia Suomen nykyisessä talousjärjestelmässä laittaakseni kyseisen ongelman mahdollisimman oikeaan mittakaavaan ja kontekstiin. Luonnollisesti ongelmia voi olla paljon muitakin kuin mitä tässä luvussa toin esiin. Jos huomaat niitä ja tuot niitä esiin, niin kiitos.

Lienee niin, että yksikään sosiaalinen järjestelmä ei voi toimia kovinkaan hyvin jos lainkaan, ellei suurin osa siihen kuuluvista ihmisitä ole rehellisiä. Markkinatalouskin toimii vain siitä syystä, että riittävän moni ihminen siinä toimii rehellisesti. Markkinataloudessa jokaiselle ihmisellä on jatkuvasti mahdollisuuksia varastaa ja tehdä petoksia, toisin sanoen epärehellisin keinoin hankkia itselleen taloudellista vaurautta. Jos kaikki toimisivat jatkuvasti noin, kukaan ei enää luottaisi keneenkään, jolloin minkäänlaista taloudellista yhteistyötä ei syntyisi tai jos syntyisi, yhteistyön määrää vähentäisi ja sen laatua heikentäisi jokaisen ihmisen jatkuva oman selustan turvaaminen kaikissa mahdollisissa tilanteissa.

Toisaalta minkä tahansa sosiaalisen järjestelmän rakentaminen sellaiseksi, että kenelläkään ei ole pienintäkään mahdollisuutta käyttää sitä millään tavalla väärin vaatisi totaalista jokaisen ihmisen tarkkailua ja kontrollia. Tämä tekee järjestestelmästä todennäköisesti täysin ramman tai vähintää järjettömyyteen asti tehottoman ihmisten toisiin kohdistaman jatkuvan tarkkailun ja kontrollin vaatiessa todella suuren määrän ihmistyötä. Puhumattakaan siitä, kuinka pahoinvoivia, ahdistuneita, pelokkaita ja väsyneitä tällaisessa yhteiskunnassa elävät ihmiset olisivat jatkuvan totaalisen tarkkailun ja kontrollin alla.

Näin ollen Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmästä – joka on ennen kaikkea sosiaalinen järjestelmä – ei yritetäkään rakentaa sellaista, missä yhdelläkään siihen kuuluvalla ihmisellä ei ole mitään mahdollisuutta käyttää sitä väärin.

Silti ne mahdollisuudet, missä järjestelmää voi käyttää väärin on tunnistettava. Suurimpien riskien toteutumista on pyrittävä minimoimaan järjestelmän rakenteen tasolla jo sen kehittämisvaiheessa ja luonnollisesti jatkuvasti silloinkin, kun se on otettu käyttöön. Vähemmän merkittäviin riskeihin varautumiseen käyettävät resurssit on mietittävä tapauskohtaisesti. Tärkeää on tunnistaa ja erottaa merkittävät ja vähemmän merkittävät riskit, jotta niihin varautuminen voidaan mitoittaa oikein. Käytännön niin vaatiessa keinoja ja itse järjestelmää on muokattava väärinkäytösten estämiseksi.

Antti Laukkanen
Admin

Viestien lukumäärä : 25
Join date : 20.08.2018

Näytä käyttäjän tiedot http://kaikki-yhdessa.forumotion.eu

Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun

- Similar topics

 
Oikeudet tällä foorumilla:
Voit vastata viesteihin tässä foorumissa