Pohdintaa ja ajatuksia

Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin

Siirry alas

Pohdintaa ja ajatuksia

Viesti kirjoittaja Antti Laukkanen lähetetty Ti Marras 27 2018, 10:57

Tässä luvussa pohditaan muutamia Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmään liittyviä näkökulmia.
Jokaisen näkökulman käsittely itsessään on tiivistelmä, joten tämän luvun alussa ei ole erillistä tiivistelmää.
 

5.1 Edellytykset Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmään siirtymiseen Suomessa

1) Tarvitaan laaja halu talousideologiselle valinnanvapaudelle.
2) Tarvitaan laaja ymmärrys sitä, että, talousideologinen valinnanvapaus ei toteudu Suomessa.

Siirtymää auttaa myös:

1) laaja halu täystyöllisyydelle.
2) laaja ymmärrys siitä, että pelkästään raha- ja kilpailutalouden puitteissa täystyöllisyys ei ole mahdollista.
3) laaja asenneilmapiiri, jossa kaikkea hyvinvointia tuottavaa työtä arvostetaan yhtä paljon riippumatta siitä, minkä talousideologian puitteissa sitä tehdään.


5.2 Siirtymän jälkeinen sopeutumisaika

Kun edellytykset ovat täyttyneet ja kun nyky-Suomen sosialismia ja markkinataloutta yhdistelevästä sekataloudesta on siirrytty Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmään, alkaa Suomen taloudessa sopeutumisaika.

Mahdollisuus valita talousideologia, jonka mukaan toimia, muuttanee talouden tasapainoa.
Osa ihmisistä lakkaa olemasta palkkatyömarkkinoiden käytettävissä.
He käyttävät jatkuvasti vähemmän rahaa ja pyrkivät siihen, että sitä ei tarvitse käyttää lainkaan.

Tämä vaikuttanee ennemmin tai myöhemmin ja enemmän tai vähemmän raha- ja kilpailutalouden palkkoihin ja hintoihin sekä veroihin.

Se, mikä tämän vaikutus tarkalleen on, on vaikeasti ennustettavissa.
Eri tekijät vetänevät palkkoja, hintoja ja veroja eri suuntiin.
Fysiikan lait, joista olisi helppo laskea eri tekijöistä muodostuva kokonaisuus, eivät määrää sitä, kuinka tulee käymään.
Kyse on ihmisten käyttäytymisestä ja sen ennustaminen on tunnetusti vaikeaa.

Asiaa voi kuitenkin pohtia.

Sopeutumisaika on ohi, kun raha- ja kilpailutalouden palkat ja hinnat sekä verot ovat asettuneet uuden tilanteen vaatimalle tasolle.


5.3 Vaikutukset palkkoihin

1. Jaetaan-ihmiset eivät halua ideologisista syistä työskennellä rahaa vastaan raha- ja kilpailutalouden yrityksissä.
Mitä enemmän ihmiset valitsevat elää jaetaan-taloudessa, sitä vähemmän raha- ja kilpailutaloudessa on työn tarjontaa.

Mitä vähemmän työn tarjontaa, sitä enemmän palkat nousevat yritysten kilpaillessa niukasta ja niukkenevasta työvoimasta.

2. Työn tarjonnan vähentyessä ja ollessa pitkään alhaisempi kuin aikaisemmin, myös työn kysyntä – eli työpaikat – vähenevät.
Kun yrittäjät tietävät, että työvoimaa on vähän tarjolla, he eivät edes yritä perustaa työvoimaan nojaavaa uutta yritystä tai laajentaa vanhaa siten, että se tarvitsee lisää työvoimaa.
Olemassa olevia työpaikkojakin voi kadota, koska uusia tekijöitä ei löydy vanhojen tilalle heidän jäädessä eläkkeelle, vaihtaessa työpaikkaa tai siirtyessä jaetaan-talouteen.
Työn kysyntä sopeutuu sen tarjontaan.

Työn kysynnän laskeminen vaikuttaa palkkoihin laskevasti.

3. R&K voi houkutella myös ulkomailta työntekijöitä Suomeen paikkaamaan yritysten työvoimapulaa.

Onnistuessaan houkuttelemaan työntekijöitä ulkomailta Suomeen, tällä on palkkoihin laskeva vaikutus.

4. Mitä enemmän ihmiset valitsevat elää jaetaan-taloudessa, sitä vähemmän valtion tarvitsee kerätä rahaa veroina.

Mitä pienemmät verot, sitä suurempaa palkkaa yritys voi maksaa työntekijälle.


5.4 Vaikutukset hintoihin

1. Kun palkat nousevat, hinnat nousevat.
Kun verot nousevat, hinnat nousevat.

Kun palkat laskevat, hinnat laskevat.
Kun verot laskevat, hinnat laskevat.

2. Mitä enemmän ihmiset elävät jaetaan-taloudessa, sitä vähemmän yrityksillä on ostovoimaisia asiakkaita.

Jaetaan-ihmisten rahan kulutus pienenee kiihtyvällä vauhdilla, heidän määränsä kasvaessa.
Jaetaan-ihmisten rahan kulutus siis ei pienene samassa suhteessa heidän määräänsä kasvamiseen.

Tämä johtuu siitä, että mitä enemmän jaetaan-ihmisiä on, sitä enemmän he tuottavat itse itselleen ja toisilleen tarvitsemiaan asioita – ruokaa, asuntoja, vaatteita jne.
Tällöin he luonnollisesti eivät osta näitä asioita R&K:n toimijoilta.
Tämä vähentää R&K:n kokonaiskysyntää.

Kokonaiskysynnän väheneminen vaikuttaa hintoihin laskevasti.

3. Myös raaka-aineiden, tavaroiden ja palvelujen tarjonta sopeutuu kysyntään.
Kysynnän vähenemisen myötä, myös tarjonta pienenee vastaamaan kysyntää.
Yrittäjät eivät halua (eivätkä toisaalta pysty) kauan tuottamaan asioita, joille ei ole kysyntää.

Tarjonnan pienentyminen vaikuttaa hintoihin nostavasti.

4. Jos se määrä ihmisiä, joka vuosittain vaihtaa R&K:sta jaetaan-talouteen tai päinvastoin, on kovin ennustamaton, R&K -yritykset laittanevat hintoihin epävarmuuslisää.

Tämä vaikuttaa hintoihin nostavasti.


5.5 Vaikutukset veroihin

1. Jaetaan-talouden ihmiset tekevät enimmäkseen julkisia ja muita yleishyödyllisiä töitä.
Mitä enemmän ihmisiä elää jaetaan-taloudessa, sitä enemmän nämä työt tulevat tehdyksi ilman tarvetta palkanmaksulle.

Tällöin valtion tarvitsee kerätä vähemmän rahaa veroina.

2.Mitä enemmän myös näiden töiden “alihankintatyöt” (eli julkisten ja muiden yleishyödyllisten töiden tekijöiden ruoka, asunto, vaatteet, koulutus jne.) tulevat tehdyksi jaetaan-talouden piirissä, edelleen sitä vähemmän valtiolla on tarvetta kerätä rahaa veroina.

3.Raha- ja kilpailutalouden hintojen noustessa valtion on nostettava veroja, jotta se voi hankkia kaiken sen, mitä se tarvitsee hoitaakseen itse itselleen asettamat tehtävät.


5.6 Ideologiattomat – tehokas työkalu inflaation hallinnassa

Johdannossa kerrottiin työttömyyden ja inflaation välisestä suhteesta.
Jos työttömyys laskee, inflaatio nousee ja päinvastoin.
Alhaista työttömyyttä ja inflaatiota ei ole mahdollista saavuttaa yhtä aikaa.

Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmässä ideologiattomilla on suuri merkitys inflaation säätelyssä.
Kuten R&K -ihmiset, hekin voivat toimia niin raha- ja kilpailutalouden palkkatöissä kuin työttöminäkin.
Tämän lisäksi he voivat siirtyä elämään jaetaan-talouteen.
Siellä he voivat toimia, kuten jaetaan-ihminen tehden töitä tai opiskellen.
Jaetaan-taloudesta käsin ideologiattomat voivat myös olla R&K -palkkatyömarkkinoiden käytettävissä ja etsiä palkkatöitä.
Näin he voivat osallistua raha- ja kilpailutalouden inflaation säätelyyn tavalla, joka nyky-Suomen talousjärjestelmässä ei ole mahdollista.

Valtio virallisena inflaation säätelijänä voi tarvittaessa pyytää sopivaa määrää ideologiattomia siirtymään inflaation – ja muun talouden – hallinnan kannalta sopivaan talouteen – raha- ja kilpailutalouteen tai jaetaan-talouteen.

Näin meillä on käytössä järjestelmä, jossa on 100% työllisyys ja 0% työttömyys ja samalla käytössämme on uusi työkalu – ideologiattomat – jolla voimme hallita raha- ja kilpailutalouden inflaatiota paremmin kuin olisi mahdollista, jos käytössä olisi pelkästään raha- ja kilpailutalouden toimijoita.

Valtiolla on vielä yhdenlainen uusi mahdollisuus vaikuttaa inflaatioon.

Se voi ottaa valtion töitä tekemään raha- ja kilpailutalouden ihmisiä, ideologiattomia ja jaetaan-ihmisiä.

Valtion kannattaa luonnollisesti raha- ja kilpailutalouden ylikuumentuessa suosia jaetaan-ihmisiä ja raha- ja kilpailutalouden ollessa lamassa suosia R&K -ihmisiä.

Tai oikeastaan sen kannattaa aina suosia ideologiattomia, sillä siinä sama ihminen voi aina jatkaa työssään ja valtio vain pyytää tarpeen mukaan ihmistä vaihtamaan jaetaan-ihmisestä R&K -ihmiseksi tai päinvastoin.

Ideologiattomat ovat todella tehokas työkalu inflaation hallinnassa.
Toki tämän työkalun käyttäminen edellyttää, että tarvittaessa talouden vaihtamiseen halukkaita ideologiattomia löytyy riittävä määrä.
Jos kaikki ihmiset haluavat elää valitsemansa talousideologian mukaan, eivätkä halua missään oloissa vaihtaa sitä, tätä työkalua ei voi käyttää.
Tämäkin tilanne on mahdollinen, kun valinta on vapaa.
Silloin R&K:ssa on työttömiä milloin enemmän milloin vähemmän, mutta enimmäkseen vähintään se reilu 200 000.

Ideologiattomia ovat todennäköisesti useimmiten sellaiset ihmiset, joiden elintaso sekä jaetaan-taloudessa että R&K:ssa olisi suurin piirtein yhtä korkea.
Kukaan tuskin vaihtaa vapaaehtoisesti korkeammasta matalampaan elintasoon ilman vahvaa ideologista näkemystä.


5.7 Ekologinen kestävyys

Ekologista kestävyyttä ei ole – ainakaan vielä – leivottu sisään Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmään.

Voidaan kuitenkin tarkastella, mitä jaetaan-talouden ilmaantuminen R&K:n rinnalle saattaa tarkoittaa ekologisen kestävyyden näkökulmasta.

R&K -yritysten täytyy jatkuvasti myydä jotain, jotta se saisi rahaa, joka mahdollistaa tuotannon jatkamisen ja palkkojen maksamisen eli työntekijöiden elämisen.

Siksi R&K -yrityksillä on kannustin myydä hyödykkeitä mahdollisimman halvalla.
Halvat hyödykkeet kun menevät paremmin kaupaksi kuin kalliit.
Tavaran alhainen hinta taas tarkoittaa usein sen heikkoa laatua – tavaroita, jotka hajoavat suhteellisen nopeasti.

Siksi R&K -yrityksillä on myös kannustin tarkoituksellisesti suunnitella tavarat siten, että ne hajoavat suhteellisen nopeasti.
Tällöin samat tavarat voidaan myydä kuluttajalle mahdollisimman pian uudelleen.

JTY:llä ei ole tällaisia kannustimia.
He voivat R&K:tta helpommin tuottaa tavaroita, jotka ovat alusta asti suunniteltu siten, että:

1. ne kestävät mahdollisimman pitkään
2. ne voidaan korjata ja niihin saa helposti varaosia
3. vanhentuneet tavarat voidaan päivittää
4. kaikien osien kierrätettävyys on 100 %.

Tästä näkökulmasta jaetaan-talouden ekologinen jalanjälki voisi olla pienempi kuin R&K:n.
Täten, mitä enemmän jaetaan-ihmisiä, sitä pienempi olisi myös koko Suomen ekologinen jalanjälki.


5.8 Vaikutukset Suomen ulkomaankauppaan

Suomen raha- ja kilpailutalouden yritysten viennin kilpailukyky nousee, jos jaetaan-toimijoiden johdosta valtion tarve kerätä veroja laskee.
Alhaisempi verotus mahdollistaa myymisen halvemmilla hinnoilla.
Kotimaan kaupassa kilpailuetua ei tule kaikkien yritysten saadessa samat veronalennukset, mutta ulkomaankaupassa etu on välitön ja konkreettinen.

Myös jaetaan-työn tuloksia voidaan myydä ulkomaille.
Jaetaan-työn tulokset syntyvät vähintäänkin ilman palkkakuluja.
Tämä on hyvä hintakilpailuetu.
Jos jokin raaka-aine, tuote tai palvelu on tehty myyntikuntoon täysin jaetaan-työnä, rahallisia tuotantokuluja ei synny lainkaan.
Tällöin jaetaan-tuotteiden hintakilpailuetu lyömätön; hinnan voi laittaa kuinka alas tahansa ja kaikki rahalliset tulot ovat pelkkää voittoa.
Toisaalta se, että myyntituloilla on tarkoitus ostaa ulkomailta jotain, mitä Suomesta ei saa, rajoittaa totaalisen alhaisia hintapyyntöjä.
Hintakilpailuetu on silti sellainen, että mikään raha- ja kilpailutalous ei voi myydä halvemmalla.

On varmaa, että ulkomaankauppakumppanit eivät halua vapaata taloudellista kilpailua Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmässä elävän Suomen kanssa, sillä talousjärjestelmänsä johdosta Suomen kilpailuetu on lyömätön.
Siksi ulkomaankauppakumppanien kanssa on hyvä reilusti ennen uuteen talousjärjestelmään siirtymistä aloittaa neuvottelut siitä, millä perustein suomalaisten ulkomaille myymien tuotteiden hinnat muotoutuvat.
Hyvin halvalla myyminen ei ole Suomen kilpailijoiden etu.
Hyvin kalliilla myyminen ei ole Suomen etu.
Kenties Suomi voisi myydä hyödykkeitä ulkomaille suurin piirtein samoilla hinnoilla, kuin vastaavalla tuotannon kehitystasolla olevat muut maat – esimerkiksi Ruotsi.
Tässä riittänee innovoitavaa ja neuvoteltavaa.

On mahdotonta kuvitella, että länsimaiden moniarvoisuuteen, demokratiaan, tasa-arvoon ja yksilönvapauteen sitoutuneet valtiot eristäisivät Suomen taloudellisesti tai poliittisesti vain siksi, että suomalainen demokratia on puhunut ja suomalaiset haluavat talousideologisen valinnanvapauden ja täystyöllisyyden kaikille suomalaisille.

Päinvastoin, uskon, että tällainen järjestelmä herättää kiinnostusta kaikissa maissa ja osa niistä ryhtyy itsekin kokeilemaan samaa.
On mahdollista, että piankin Suomen jälkeen monet muutkin maat muuttavat talousjärjestelmänsä Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmäksi sen vuoksi, että se mahdollistaa talousideologisen valinnanvapauden ja täystyöllisyyden myös heille.

Jos Suomen lisäksi toisetkin maat ryhtyvät käyttämään Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmää, tällöin lähtökohdat taloudelliselle kilpailulle, siinä määrin kuin sitä sitten enää halutaan, ovat taas samantapaiset.

Näiden maiden kanssa voidaan ryhtyä suunnittelemaan ja toteuttamaan myös ilman rahaa ja vaihtamista tapahtuvaa taloudellista yhteistyötä.

5.9 Tuottavuus parhaiden tuotantomenetelmien leviämisen näkökulmasta

Jaetaan-taloudessa ei ole kilpailua.
Tämä mahdollistaa kaiken tuotantoon liittyvän tiedon jakamisen kaikkien kanssa.
Tämä taas mahdollistaa sen, että kaikilla on jatkuvasti parhaat tuotantomenetelmät käytössä.

Raha- ja kilpailutaloudessakin jaetaan tietoa, mutta tekijänoikeudet ja patentit sekä liike- ja amattisalaisuudet hidastavat parhaiden työmenetelmien leviämistä.
Tämä heikentää tuottavuutta kansantalouden tasolla.

Jaetaan-talouden toimijat luonteensa mukaisesti jakanevat kaikki tuotantomenetelmänsä myös R&K:n toimijoiden kanssa, mutta kilpailullisista syistä päinvastainen ei toteutune.

Tiedon jakamisen näkökulmsta Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmä on sitä tuottavampi, mitä enemmän siinä on jaetaan-toimijoita.


5.10 Tuottavuus tuotannon joustavuuden näkökulmasta

Mitä helpommin tuotantoa voi muuttaa eli aloittaa, lopettaa, lisätä ja vähentää, sitä paremmin kysyntä kohtaa tarjonnan ja sitä tehokkaammin talous luo hyvinvointia, sillä:

Tuotannon muuttaminen on vaivatonta jaetaan-taloudessa, koska nämä toimenpiteet eivät vaaranna tuottajayhteisöjä eivätkä kenenkään toimeentuloa.

R&K:ssa tuotannon muutokseen liittyy usein riskejä, jotka aika ajoin myös toteuttuvat joidenkin kohdalla.
Tämä vähentää yritysten halukkuutta tuotannon muutoksiin.

Raha- ja kilpailutalouden tuotannon joustavuus ei lisääntyne jaetaan-talouden avustuksella, sillä riskit säilyvät samanlaisina jaetaan-talouden ilmestyessä mukaan.

Tuotannon joustavuude näkökulmsta Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmä on sitä tuottavampi, mitä enemmän siinä on jaetaan-toimijoita.


5.11 Muutama ajatus aiheesta

1. Kun lääkäri leikkaa potilaan menestyksekkäästi, hän tekee työnsä tietyllä tavalla.
Kun talonmies tekee lumityöt, hän tekee sen tietyllä tavalla.

Työn lopputuloksen kannalta ei ole väliä, minkä talousideologian mukaan työ tehdään.
Tietty lopputulos vaatii, että työ tehdään tietyllä tavalla riippumatta siitä, minkä talousideologian mukaan työn tekijä elää, toimii ja tekee työtä.

2. Potilas lienee tyytyvinen, jos lääkäri pelasti hänen henkensä.
Autoileva kerrostaloasukas lienee tyytyväinen, jos talonmies teki aamulla aikaisin lumityöt yöllä olleen rankan lumisateen jälkeen.

Loppukäyttäjän kannalta lienee yhdentekevää, minkä talousideologian mukaan työ on tehty.
Pääasia on, että työ on tehty ja loppukäyttäjä voi nauttia työn tuloksista.

Tähän asti näyttää hyvin tyhjänpäiväiseltä se, minkä talousideologian mukaan kukakin tekee työnsä.

3. Talousideologiat näyttävät erilaiselta lähinnä siinä, kuinka työt ja työn tulokset jaetaan, mikä motivoi ihmisiä tekemään työtä ja kuinka kysyntä kohtaa tarjonnan.

Jos on olemassa jokin talousideologia, joka on objektiivisesti tarkasteltuna parempi kuin yksikään toinen, ja jos joku tietää, mikä tuo kaikkien paras talousideologia on, silloinkaan ei ole mahdollista saada väkisin toinen ihminen ymmärtämään tuota tietoa.
Tietoa ei voi kaataa toisen päähän eikä oppista voi pakottaa.

Oppiminen tapahtuu parhaiten vapaudessa – silloin, kun ihmisen autonomian tarve tyydyttyy.
Käytännössä kokeileminen tekee ymmärryksestä konkreettista.
Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmän talousideologinen valinnanvapaus mahdollistaa molemmat.
Myös tieteen edustajia kiinnostanee tutkia erilaisia talousideologioita ja niiden yhteistoimintaa käytännössä.

4. Kun ihmiset ja ajatukset kehittyvät – ja nehän kehittyvät – paine muuttaa käytössä olevaa talousideologiaa kasvaa.
Mikään ei kestä ikuisesti.
Historiassa yhden talousideologian talousjärjestelmissä tuo muutos on tapahtunut aina sodan kautta.
Tulevaisuudessa myös taloudelliset kriisit voinevat toimia muutoksen alkuun sysääjänä.

Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmä mahdollistaa sen, että uusia erilaisia talousideologioita on mahdollista kokeilla käytännössä pienessä mittakaavassa.
Uusilla ideoilla on mahdollisuus näyttää toimivuutensa käytännössä.
Jos uusi idea toimii, se voidaan ottaa käyttöön asteittain jos ja kun sen kannatus lisääntyy ja ihmiset ryhtyvät elämään sen mukaan.
Tämä kaikki voi tapahtua kaikessa rauhassa, hallitusti ja ilman minkäänlaisia kriisejä.


5.12 Voidaanko markkinataloutta vapauttaa lisää Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmän puitteissa?

Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmän ollessa käytössä Suomessa, markkinatalous saattaa voida toimia vapaammin ja vähemmän säänneltynä kuin nykyään.
Kenties markkinatalouden ei tarvitse olla niin kilttiä tai tuottaa hyvinvointia kaikille, kun ihminen pääsee aina halutessaan pelistä pois ja voi tehdä mielekästä ja haastavaa työtä ja nauttia kohtuullista elintasoa myös jaetaan-talouden parissa.

Toisaalta juuri tämä mahdollisuus poistua pelistä saattaa johtaa siihen, että houkutellakseen ihmisiä raha- ja kilpailutalouden piiriin, sen edustajat tekevät sen säännöistä nykyistäkin inhimillisemmät ja pehmeämmät.


5.13 Demokraattisen enemmistön ei tarvitse päättää kaikesta

On olemassa kolmenlaisia diktatuureja:

1. Yhden hengen diktatuuri (yksi ihminen päättää ja muut alistuu päätöksiin, esim. kuningas)
2. Yhden ryhmän diktatuuri (yksi ryhmä päättää ja muut alistuu päätöksiin, esim. yksi puolue)
3. Demokraattinen diktatuuri (enemmistö päättää ja vähemmistä alistuu päätöksiin, esim. eduskunta ja hallitus)

Suurimman osan ihmisiä kannalta demokraattinen diktatuuri on paras.

Demokraattista diktatuuria ei kuitenkaan tarvitse solveltaa jokaisella elämän osa-alueella.

Sitä tarvitsee soveltaa vain sellaisissa asioissa, joissa on järkevää toetuttaa vain yksi vaihtoehto kahdesta tai useammasta.
Esimerkiksi on järkevää joko rakentaa silta joen yli tai olla rakentamatta sitä.
Ei ole järkevää rakentaa siltaa joen puoliväliin asti siksi, että puolet ihmisistä kannatti sillan rakentamista ja puolet vastusti sitä.
Tällaisessa asiassa demokraattinen enemmistö päättäköön, kummin toimitaan.

Monissa asioissa kaksi tai useampi eri vaihtoehto voivat toteutua täysin järkevästi yhtä aikaa.
Tällaisia asoita ovat mm ihmisryhmässä yksilöiden:

– sukupuoli
– kätisyys (oikea-, vasen- tai molempikätinen)
– ihon ja silmien väri  
– uskonnollinen näkemys ja elämäntapa

Myöskin yksilöiden erilaiset talousideologiset näkemykset ja elämäntavat voivat toteutua täysin järkevästi yhtäaikaa.

Taloudellisessa hyvinvoinnissa oleellista on se, että yksittäiset ihmiset tekevät työtä ja että he tekevät yhteistyötä.
Mitä enemmän yhteistyötä, sitä enemmän hyvinvointia.
Kun yhdistämme kaikenlaiset talousideologiset elämäntavat toisiinsa ja kun me kaikki kunnioitamme toistemme valintaa, kunkin yksilön talousideologinen näkemys ja elämäntapa jää asiaksi, jossa yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta on suorastaan parasta, että jokainen voi elää omakseen kokemansa talousideologian mukaan.


5.14 Muutoksesta

Kaikki asiat muuttuvat.
Mikään ei ole ikuista.
Myöskin nyky-Suomessa oleva talousjärjestelmä tulee muuttumaan ennemmin tai myöhemmin.

Talousjärjestelmä, jossa rakenteiden hallittu muutos on suunniteltu ja sisäänrakennettu ominaisuus, onnistunee muutoksessa hallitummin kuin sellainen talousjärjestelmä, jonka oletus on, että mikään ei koskaan muutu. Se muuttuu kuitenkin, mutta hallitsemattomasti.


5.15 Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmän ja nykyisen talousjärjestelmän vertailua hyvinvoinnin näkökulmasta

Itsemääräämisteorian mukaan ihmisellä on psykologinen perustarve päättää itse elämästään.
Autonomian tarpeen tyydyttyminen mahdolistaa hyvinvoivan ihmisen, ja sen tyydyttymättä jäämisellä on negatiivsia psykologisia seurauksia.

Talousideologinen valinnanvapaus on jokaiselle ihmiselle suuri askel kohti suurempaa autonomiaa jokaisena hetkenä.
Tämä nostanee jokaisen ihmisen henkilökohtaisen hyvinvoinnin aivan uudelle tasolle.

Ihmisten välinen yhteistyö ja -elämä ottanee ison askeleen rennompaan suuntaan, kun kukaan ei – edes tahattomasti tai olosuhteiden pakosta – pakota toista elämään oman talousideologiansa mukaan eikä kukaan tule pakotetuksi elämään toisen talousideologian mukaan.

Kun 7,5 % työvoimasta (reilu 200 000 ihmistä) tekee yhden tunnin viikossa yleishyödyllistä työtä, se tarkoittaa yli kymmenen miljoonaa työtuntia yleishyödyllistä työtä vuodessa.
Jokainen voi tästä laskea, kuinka paljon tämä määrä ihmisiä voi potentiaalisesti tehdä hyvää.
Se on joka tapauksessa määrällisesti paljon enemmän, kuin jos nämä kaikki olisivat vastoin tahtoaan tekemättä yhtään mitään.

Minkä verran hyvinvointia tekijöille itselleen syntyy siitä, että he voivat olla osana yhteiskuntaa ja tehdä mielekästä, mahdollisesti haastavaa ja kehittävää työtä, joka tuottaa hyvinvointia muille ihmisille?
Se on joka tapauksessa laadullisesti ja määrällisesti paljon enemmän kuin jos nämä kaikki joutuisivat vastoin tahtoaan olemaan tekemättä yhtään mitään yhteiskunnan ulkopuolelle heitettynä.

Nämä kaikki positiiviset uudet asiat todennäköisesti ruokkivat itse itseään ja luovat positiivisen itseään vahvistavan kehän.
Ihmisten tulevaisuus Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmässä voi olla positiivisempi kuin osaamme odottaakaan.


5.16 Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmä on demokratiaa

Suomessa ylintä päätösvaltaa käyttävät kaikki täysi-ikäiset Suomen kansalaiset.
Joka neljäs vuosi he valitsevat itselleen eduskunnan – ja samalla he valitsevat itselleen myös sen talousjärjestelmän, minkä puitteissa he haluavat elää seuraaviin vaaleihin asti.

Jos nämä kaikki täysi-ikäiset Suomen kansalaiset osaavat neljän vuoden välein valita sen talousjärjestelmän, minkä puitteissa he haluavat elää seuraavat neljä vuotta, voidaan turvallisesti olettaa, että he osaavat tehdä saman myös kerran vuodessa jaloilla äänestämisen muodossa; valitsemalla sen, minkä talousideologian mukaan he elävät seuraavan vuoden, he valitsevat myös sen, miltä Suomen Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmä näyttää käytännössä seuraavan vuoden ajan – onko se raha- ja kilpailutalouspainotteinen, jaetaan-talouspainotteinen 50 % – 50 % vai miten.


5.17 Elämää Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmässä

Jos suurin osa ihmisistä elää R&K:ssa ja vain muutama jaetaan-taloudessa, elämä ei käytännössä poikkea juurikaan elämästä nyky-Suomessa.

Suurin osa ihmisistä tekee töitä rahaa vastaan, pitävät lomaa, viettävät vapaa aikaa jne.

Muutamat jaetaan-ihmiset tekevät julkisia tai muita yleishyödyllisiä töitä.
Heillä on henkilökohtainen hallintaoikeus asuntoon ja henkilökohtaisiin tarvikkeisiinsa ja hyvä peruselintaso.
Suurimman osan päivittäin tarvitsemistaan asioista he hakevat R&K -yrityksistä ja valtio maksaa laskun.

Päältä päin katsottuna tämä muistuttaa kovasti elämää nyky-Suomessa, jossa työttömät tai perustulolla elävät saavat tehdä vapaaehtoistöitä ja opiskella niin paljon kuin haluavat.
Vaikka tällaisessa tilanteessa ero ulkoisesti on pieni, se on iso silti iso, kun asiaa katsoitaan tarkemmin.
Iso ero on nimenomaan ihmisten vapauden ja kunnioitetuksi tulemisen kokemuksessa ja muutoksen mahdollisuudessa myös kokonaisuuden tasolla.

Mitä enemmän ihmisiä valitsee elää jaetaan-taloudessa, sitä enemmän he tuottavat itse tarvitsemiaan asioita.

Jaetaan-toimijoiden lukumäärän kasvaessa jossakin vaiheessa tulee tilanne, että R&K -toimijoiden ei ole järkevää tai mahdollista tuottaa itse kaikkea tarvitsemaansa.
Tällöin he ostavat hyödykkeitä jaetaan-toimijoilta ja maksavat ne valtiolle, siinä missä jaetaan-toimijat saavat hyödykkeitä R&K -toimijoilta ja laskun maksaa valtio.

Kun noin puolet Suomen työvoimasta eli noin puolitoista miljoonaa ihmistä (1) elää jaetaan-taloudessa, lähes kaikki julkisista töistä (yhteensä n. puoli miljoonaa työpaikkaa kunnilla ja valtiolla vuonna 2018 (2)(3)) ja iso osa niiden "alihankintatöistä" on mahdollista tulla tehdyksi jaetaan-talouden parissa.

(1) Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.8.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyti/index.html

(2) https://www.valtiolle.fi/fi-FI/Tyonantajat_ja_tyontekijat

(3) https://www.kt.fi/tilastot-ja-julkaisut/henkilostotilastot


Tällöin valtion palkkakustannukset ovat tippuneet olemattomaksi.
R&K -talouden ihmiset ovat tyytyväisiä, koska se tarkoittaa yhä pieneneviä veroja ja yhä suurempaa määrää julkisia palveluja, kuten koulutusta ja terveydenhuoltoa yhä pienemmillä käynti-, lukukausi- yms. maksuilla.

Osa yrityksistä on lopettanut tai muuttunut jaetaan-tuottajayhteisöksi.
Monien yritysten myynti on pienentynyt verrattuna aikaan, jolloin suurin osa ihmisitä eli R&K:ssa.
Monet yritykset ovat kuitenkin löytäneet korvaavia markkinoita ulkomailta, suomaisen asiakunnan siirtyessä jaetaan-talouteen.

Jos suurin osa ihmisistä elää jaetaan-taloudessa ja vain muutama R&K:ssa, R&K -toimijat maksavat veroja vain vähän.
Näitä veroja vastaan he saavat kaikki julkiset palvelut käyttöönsä.
Rahaa he käyttävät lähinnä keskinäiseen toimintaansa.
Julkisten palvelujen hinnat ovat tällöin täysin säänneltyjä ja räätälöity R&K -toimijoiden budjetteihin.

Valtio toimii koko ajan mahdollistajana ja yhdistäjänä.
Se mahdollistaa sen, että kaikki ihmiset voivat toimia valitsemansa talousideologian mukaan, mikä ikinä se kenelläkin on.
Se yhdistää tarvittavin keinoin eri talousideologian mukaan eläviä ihmisiä, jotta he voisivat tehdä taloudellista yhteistyötä.

Valtio auttaa ihmisiä löytämään keinoja, joilla uudetkin talousideologiat saadaan mukaan Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmään.

Ihmiset kunnioittavat toistensa talousideologisia valintoja.
He ovat huomanneet, että he itse ja kaikki muutkin ovat onnellisempia toimiessaan oman talousideologiansa mukaan kuin toimiessaan sitä vastaan.

Toisten ihmisten talousideologioiden kunnioittamisen mahdollistavan talousjärjestelmän käyttöön ottamisen myötä Suomessa ihmissuhteiden laatu on parantunut ja jopa niiden määrä on kasvanut.

Mikään ei saisi ihmisiä enää vaihtamaan takaisin yhden talousideologian talousjärjestelmään, jossa talouden rakenteet yhtä lailla kuin lainsäädäntökin painostaa ja suorastaan pakottaa jokaisen toimimaan yhden talousideologian mukaan riippumatta siitä, mikä on kunkin todellinen talousideologia.

Antti Laukkanen
Admin

Viestien lukumäärä : 25
Join date : 20.08.2018

Näytä käyttäjän tiedot http://kaikki-yhdessa.forumotion.eu

Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Voit vastata viesteihin tässä foorumissa