Luku 1 – Päätoimijat ja niiden yhteistoiminnan pääpiirteet

Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin

Siirry alas

Luku 1 – Päätoimijat ja niiden yhteistoiminnan pääpiirteet

Viesti kirjoittaja Antti Laukkanen lähetetty Ke Joulu 19 2018, 18:20

Aluksi

Se, miltä Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmä kulloinkin käytännössä näyttää, riippuu kahdesta asiasta:

– mikä mukana oleva talousideologia tai -filosofia on suosituin, mikä vähiten suosittu ja mikä siltä väliltä
– minkälaiset yhteistoiminnan ehdot mukana olevien talousideologioiden ja -filosofioiden edustajat yhdessä valtion kanssa ovat kulloinkin sopineet.

On erittäin tärkeää, että yhteistoiminnan ehdot ovat sellaiset, että jokainen ihminen voi olla niihin tyytyväinen tai vähintääkin elää niiden kanssa riippumatta siitä, minkä ideologian tai filosofian mukaan kukin elää. Todennäköisimmin tähän päästään, jos yhteistoiminnan ehdoista on keskustelemassa ja sopimassa edustajia kaikkista mukana olevista talousideologioista ja -filosofioista.

Juuri siksi olen tarkoittanut tämän kirjoituksen talousjärjestelmän kuvauksen ja pohdintojen olevan toisaalta silmiä ja mahdollisuuksia avaavana niille, jotka eivät ole aiemmin tulleet ajatelleeksi tällaista vaihtoehtoa talousjärjestelmäksi ja toisaalta ehdotus ja keskustelun pohja sille, kuinka Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmä voisi toimia käytännössä. Missään tapauksessa en ole tarkoittanut tämän kirjoituksen ajatusten olevan pakottavia tai velvoittavia.

Taloudellinen yhteistyö kotimaisten toimijoiden välillä

Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmän pääideat ovat:

1. talousideologinen valinnanvapaus
2. taloudellinen yhteistyö kaikkien ihmisten välillä

Talousideologinen valinnanvapaus tarkoittaa, että jokainen ihminen voi valita, minkä talousideologian tai -filosofian mukaan elää elämäänsä, tekee työtä ja kuluttaa. Jokainen ihminen voi halutessaan vaihtaa talousideologiaa tai -filosofiaa, jonka mukaan elää.

Taloudellinen yhteistyö kaikkien ihmisten välillä tarkoittaa, että kaikki ihmiset voivat tehdä taloudellista yhteistyötä kaikkien ihmisten kanssa, niin yhteiskunnallisella, yhteisöllisellä kuin yksilöllisellä tasolla riippumatta siitä, minkä talousideologian mukaan kukin on valinnut elää.

Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmän päätoimijat ovat:

1. Jaetaan-talouden ihmiset
2. Jaetaan-talouden tuottajayhteisöt
3. Ideologiattomat ihmiset
4. Raha- ja kilpailutalouden ihmiset
5. Raha- ja kilpailutalouden yritykset
6. Valtio

Talousideologioiden pääsuuntaukset ovat:

1. Jaetaan-talous
2. Raha- ja kilpailutalous (R&K)

Jaetaan-talouden alasuuntauksia voivat olla esimerkiksi:

– kommunismi
– resurssipohjainen talous.

Nämä toimijat eivät käytä rahaa, vaihtamista eivätkä nykyisen muotoista yksityisomistamista. He jakavat työt ja töiden tulokset tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan tasapuolisesti toistensa kanssa.

Jaetaan-talouden toimijoilla on käytössä henkilökohtainen hallintaoikeus (hho), joka muistutta R&K:n yksityisomistamista, sillä erotuksella, että luopuessaan käyttökelpoisesta hyödykkeestä, johon jaetaan-ihmisellä on hho, hän ei voi myydä sitä, vaan hän luovuttaa sen eteenpäin yhteisesti sovitut kriteerit täyttävälle toiselle jaetaan-ihmiselle. Ellei tällaista löydy yhteisesti sovitussa kohtuullisessa ajassa, valtio päättää, mitä kyseiselle raaka-aineelle tai tavaralle tapahtuu. Päätöksen perusteena tulee olla suurin mahdollinen kokonaishyöty. Sen tulee siis hyödyttää mahdollisimman paljon kaikkia ihmisiä valitusta talousideologiasta riippumatta. Valtio voi esimerkiksi ottaa tällaisen hyödykkeen omaan käyttöönsä tai myydä sen R&K:n toimijalle.

Jaetaan-toimijoilla on käytössä myös henkilökohtainen käyttöoikeus (hko), joka vastaa R&K:n lainaamista.

Jaetaan-toimijat maksavat veronsa työllään.

Ideologiattomat voivat omasta puolestaan elää ja työskennellä yhtä hyvin niin raha- ja kilpailutaloudessa kuin jaetaan-taloudessa. Näin he luovat tärkeää joustoa talouteen. Heille talousideologiat ja -filosofiat eivät ole henkilökohtaisella mitään erityisen tärkeää.

Käytännössä he toimivat usein joko jaetaan-talouden tai raha- ja kilpailutalouden puitteissa ja valitsemansa pääsuuntauksen ehdoilla, sillä muita talousideologioiden pääsuuntauksia ei ole vielä keksitty. Kuitenkin sikäli, kun jaetaan-talouden-toimijat, R&K:n toimiijat ja ideologiattomat pääsevät asiassa sopimukseen, ideologiaton voi sekä työskennellä että saada tuloa yhtäaikaa (esim. saman päivän aikana) sekä jaetaan-taloudesta että R&K:sta.

He voivat halutessaan toimia tärkeässä roolissa esimerkiksi R&K:n inflaation säätelijänä ja työvoimareservinä; he voivat työskennellä jaetaan-taloudessa ja olla samalla R&K:n työmarkkinoiden käytettävissä lisäten täten sen työn tarjontaa ja hilliten inflaatiota. Toisaalta tarpeen tullen ja inflaation salliessa he voivat siirtyä työskentelemään R&K:n yrityksiin, jotka voivat täten nostaa tuotantoaan. Näin ideologiattomien avulla voidaan saavuttaa raha- ja kilpailutalouteen 0%:n työttömyys ilman, että inflaatio nousee haitallisen ja hallitsemattoman korkeaksi.

Raha- ja kilpailutalouden alasuuntauksina voivat olla esimerkiksi:

– kapitalismi
– markkinatalous
– sosialismi.

Nämä toimijat käyttävät esimerkiksi seuraavia rahoja:

– euro (€) (fiat)
– markka (mk) (kultakanta)
– bitcoin (bc)
– tovi (t)* **.

Rahoja voidaan keksiä lisää. Talousjärjestelmään mukaan hyväksytään kaikki riittävät laatukriteerit täyttävät rahat.

*Nämä ovat esimerkkejä siitä, kuinka erilaisia mukaan hyväksytyt rahat voivat olla, eivät lista riittävät laatukriteerit täyttävistä rahoista.
**Eri rahat voivat olla hyvin erilaisia mm. taloudellisen vallan tai vaurauden jakautumisen suhteen. Se, mitä rahaa ihminen valitsee käyttää ja mitä ei, on merkittävä talousideologinen valinta.

Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmään mukaan otettavien rahojen laatukriteerejä ovat mm.:

1. Rahan on oltava sellainen, että se toimii sekä yksin että yhdessä kaikkien muiden mukana olevien rahojen kanssa.
2. Kaikkien tulee voida käyttää rahaa.
3. Rahalla on voitava maksaa verot.
4. Rahan on oltava julkisen vallan säänneltävissä ja valvottavissa.

Päätöksen uudentyyppisen rahan mukaan ottamisesta tekevät kaikkien mukana olevien talousideologioiden edustajat yhdessä eduskunnan kanssa.

R&K:n eri alasuuntauksien toiminta muistuttaa enemmän tai vähemmän toimintaa Suomen nykyisessä taloudessa; on yksityis- ja yhteisomistamista, työtä tehdään rahaa vastaan yrittäjinä ja palkkatyöläisinä ja veroja maksetaan rahalla.

Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmässä valtion tehtävä on mahdollistaa ja yhdistää; mahdollistaa, että jokainen voi elää oman talousideologiansa tai -filosofiansa mukaan ja toisaalta yhdistää niin, että kaikki ihmiset voivat tehdä taloudellista yhteistyötä kaikkien muiden ihmisten kanssa riippumatta siitä, minkä talousideologian mukaan kukin on valinnut toimia. Nämä tarkoittavat toisaalta lainsäädännön laatimista sellaiseksi, että kaikilla talousideologioilla on hyvät toimintamahdollisuudet ja että ne ovat keskenään tasa-arvoisessa asemassa, toisaalta konkreettisia toimia, joilla valtio auttaa ihmisiä ylittämään erilaisista talousideologioista ja -filosofioista johtuvia taloudellisen yhteistoiminnan esteitä ja hidasteita. Tämä voi olla esimerkiksi raha- ja kilpailutalouden ja jaetaan-toimijoiden yhteistyön välittäjänä toimiminen (ks. alempaa tarkemmin).

Talousideologioiden pää- ja alasuuntauksia voidaan keksiä lisää. Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmään otetaan mukaan kaikki riittävät laatukriteerit täyttävät talousideologioiden pää- ja alasuuntaukset. Näitä kriteerejä ovat mm.:

1. Talousideologioiden on toimittava sekä itsenäisesti että yhdessä kaikkien muiden mukana olevien talousideologioiden kanssa.
2. Mukaanotettava talousideologia ei voi olla ristiriidassa vallitsevan perustuslain tai muun lainsäädännön kanssa.
3. Talousideologista valinnanvapautta ei voi käyttää tekosyynä minkäänlaiselle syrjinnälle, väkivallalle tms.

Päätöksen uudentyyppisen talousideologian mukaan ottamisesta tekevät kaikkien mukana olevien talousideologioiden edustajat yhdessä eduskunnan kanssa.

Eri ideologioden mukaan elävien ihmisten välinen taloudellinen yhteistyö on jaoteltu kolmelle tasolle:

– yhteiskunnallinen
– yhteisöllinen
– yksilöllinen.

Taloudellinen yhteistyö yhteiskunnallisella tasolla tarkoittaa mm. veronmaksamista. Jokainen voi maksaa verot millä tahansa yhteisesti hyväksytyllä tavalla:

– R&K -toimijat voivat maksaa veronsa millä tahansa talousjärjestelmässä mukana olevalla rahalla.
– Perusveroprosentin lisäksi R&K -toimijat voivat halutessaan maksaa valitsemansa määrän lisää veroja, jonka he voivat kohdentaa valitsemalleen julkiselle menolle.
– Jaetaan-toimijat voivat maksaa veronsa työllä.

Taloudellinen yhteistyö yhteisöllisellä ja yksilöllisellä tasolla tarkoittaa mm. sitä, että:

– Kaikki talousjärjestelmässä mukana olevat rahat kelpaavat maksuvälineeksi kaikkiin ostotapahtumiin.
– Kaikkien mukana olevien rahojen vaihtaminen toisiin vastaaviin on helppoa ja nopeaa.
– Kun jaetaan-talouden toimija saa tarvitsemiaan hyödykkeitä R&K -toimijalta, valtio maksaa ne.
– Kun R&K -toimija saa tarvitsemiaan hyödykkeitä jaetaan-toimijalta, se maksaa ne valtiolle.

Jaetaan-talouden ja R&K:n toimijoiden välinen yhteistyö ei saa millään tavoin vääristää R&K:n taloudellista kilpailua.

Talousideologioiden pää- ja alasuuntausten sekä valtion edustajat neuvottelevat keskenään talousideologioiden välisen yhteistyön ehdoista ja muodoista. Päätettäviä asioita voivat olla mm.:

1. uusien talousideologioiden ja -filosofioiden mukaan ottaminen
2. uusien rahojen mukaan ottaminen
3. kierrossa olevien rahojen kokonaismäärä
4. kuinka yhteistyössä kaikkien talousideologioiden välillä syntyneet yhteistyön tulokset jaetaan talousideologioiden ja -filosofioiden kokonaisuuden tasolla (jokainen talousideologia ja -filosofia päättää sitten itse, jakaako osuutensa jäsentensä kesken tasapuolisesti vai epätasapuolisesti ja kuinka he tekevät sen tarkalleen).
5. raha- ja kilpailutalouden toimijoiden valtiolle maksama hinta ja muut ehdot saamistaan jaetaan-toimijoiden tuottamista hyödykkeistä (jaetaan-toimijat eivät käytä rahaa, jolloin markkinahintaisina heidän tuottamiensa tavaroiden, palvelujen, työn yms. hinnat eivät kilpailisi reilusti R&K:n toimijoiden hintojen kanssa).

Valtion on päätöksenteossa otettava kantaa vähintäänkin siihen, noudattavatko keskustelun osapuolten ehdotukset perustuslakia ja muuta lainsäädäntöä sekä siihen, pystyykö se hoitamaan kaikki tehtävänsä esitettyjen ehdotusten ja toimintamallien puitteissa.

On vielä huomattava, että ei ole sallittua, että ihmisen tai yhteisön:

– kaikki tulot ovat R&K:sta ja kaikki "menot" jaetaan-taloudessa (tällöin ihmisellä olisi vain rahallisia tuloja, mutta ei mitään rahallisia menoja)
– kaikki menot ovat R&K:ssa ja kaikki "tulot" jaetaan-taloudesta (tällöin ihmisellä olisi vain rahallisia menoja, mutta ei lainkaan tuloja).

Ensimmäinen vääristäisi R&K:n taloudellista kilpailua. Siksi se on kiellettyä. Jälkimäinen ei olisi kenelläkään kannattavaa, joten tähän tuskin kukaan pyrkiikään. Tällä säännöllä siis lähinnä suojellaan ihmistä häneltä itseltään. Kuten ideologiattomien esittelyssä on kuvattu, jos kaikki osapuolet pääsevät asiasta sopimukseen, ideologiaton ihminen voi samaan aikaan (esim. saman päivän aikana) kuitenkin työskennellä sekä jaetaan-taloudessa että R&K:ssa ja saada molemmista tuloa.

Jaetaan-talouden veronmaksu

Jaetaan-ihmiset maksavat veronsa valtiolle seuraavasti:

1. Työskentelemällä valtiolle.
2. Työskentelemällä jaetaan-tuottajayhteisölle
3. Työskentelemällä R&K -yritykselle, jolloin yritys maksaa sovitun summan kokonaan valtiolle.

Jaetaan-tuottajayhteisö maksaa veronsa valtiolle:

1. Antamalla koko tuotantonsa valtion julkisiin palveluihin.
2. Antamalla koko tuotantonsa valtion hyväksymään yleishyödylliseen tarkoitukseen.
3. Antamalla koko tuotantonsa jaetaan-ihmisten tasapuoliseen ylläpitämiseen (ruoka, asunto, vaatteet jne.).
4. Jos jaetaan-tuottajayhteisö myy tuotteitaan raha- ja kilpailutalouden yrityksille tai ihmisille, kaikki myyntitulot menevät valtiolle.

Jaetaan-ihmiset ovat valinnet elää jaetaan-taloudessa siksi, että he haluavat jakaa työnsä ja töiden tulokset tasapuolisesti kaikkien kanssa. Heidän elintasonsa ei välttämättä ole matala, mutta se on yhteiskunnan matalin, sillä he jakavat töidensä tulokset tasapuolisesti kaikkien kanssa – myös raha- ja kilpailutalouden häviäjien kanssa, jos heidän elintasonsa alittaa jaetaan-ihmisten elintason, heidän R&K:n ideologiansa ei ole niin vahva, etteivätkö he voisi ottaa vastaan sitä, mitä jaetaan-toimijat jakavat heidän kanssan ja se ei vääristä R&K:n kilpailua. Jaetaan-toimijoiden arvomaailma huomioiden kaikki heidän tekemänsä työ on yleishyödyllistä työtä tai yleishyödyllisten työn tekijöiden tasapuolisen elintason ylläpitämistä. Myös silloin, kun jaetaan-toimija tekee töitä raha- ja kilpailutalouden voittajalle, esim. rakentaa tälle huvijahtia, sillä tällöin koko tämä summa menee valtiolle ja sitä kautta yleishyödyllisiin asioihin. Tämän kaiken katsotaan riittävän jaetaan-toimjoiden veronmaksuksi.

Jaetaan-ihmisten vaurastuminen ei lienen verotuksellisesti ongelma, koska tällöin kaikki jaetaan-ihmiset ja kaikki halukkaat R&K:n ihmiset, joiden elintaso jäisi jaetaan-ihmisten alle, nostavat elintasoaan tasapuolisesti.

Raha- ja kilpailutalouden veronmaksu

Valtio päättää R&K:n toimijoiden kunkin hetkisen (progressiivisen) perusveroprosentin. Kaikki raha- ja kilpailutalouden -toimijat maksavat tuon perusprosentin verran veroja. Nämä verorahat käytetään vaaleissa valitun eduskunnan päättämällä tavalla ja ne kattavat valtion perusmenot, joilla taataan kaikkien ihmisten hyvinvointi, infrastruktuurin toimiminen yms.

Tämän lisäksi jokainen R&K -toimija voi halutessaan valita haluamansa suuruisen lisäprosentin, jonka verran haluaa maksaa lisää veroja. Jokainen veronmaksaja voi itse kohdentaa sen, mihin valtion menoihin tämä lisäprosentin vero tarkalleen käytetään. Valtion on käytettävä lisäprosenttina maksetut verot siellä, mihin ne on kohdennettu. Se ei saa vähentää perusbudjetissaan olleita menoja miltään kohteelta siksi, että joku kohde sai lisäprosentteina paljon lisää rahaa. Se ei saa myöskään ennakoida perusbudjetissaan mahdollisesti tulevien lisäprosenttien määrää ja kohdennusta, vaan perusbudjetin tulee kattaa kaikki halutut menot riippumatta siitä, maksaako kukaan lisäprosentteina mitään tai jos maksaa, kuinka ne kohdentuvat.

Esimerkiksi, jos valtio on perusbudjetissaan määrittänyt yksin elävän ihmisen minimielintasoksi 800 e/kk, ja ihmiset ja yhteisöt kohdentavat lisäprosentin veroja tietyn verran minimielintason nostamiseksi, yksin elävän ihmisen minimielintaso voi nousta näiden verorahojen avulla esimerkiksi 1000:een e/kk.

Jokainen R&K -toimija voi lisätä omaa sosialismin astettaan itselleen sopivaksi, käyttämällä rahaa, joka on demokraattisempi ja hyödyttää tasapuolisemmin kaikkia ihmisiä sekä maksamalla enemmän veroja ja kohdentamalla verot tavalla, joka lisää ihmisten hyvinvointia tasapuolisesti ja lisää valtion omistuksia.

Ihminen voi saavuttaa maksimaalisen kapitalismin ja markkinatalouden asteensa Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmässä maksamalla perusveroprosentin, mutta ei mitään siihen lisäksi.

Kaikkien kuuden toimijan yhteistyön kuvaus

Ideologisista syistä jaetaan-toimijat pyrkinevät hankkimaan kaiken elämässään ja tuotannossaan tarvitsemansa toisilta jaetaan-toimijoilta; he kun haluavat toimia ilman rahaa, vaihtamista  ja nykyisen muotoista yksityisomistamista ja se onnistuu usein parhaiten toisen jaetaan-toimijan kanssa – vaikka toki usein myös R&K:n vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa.

Samoin ideologisista syistä raha- ja kilpailutalouden toimijat pyrkivät hankkimaan kaiken tarvitsemansa toisilta R&K -toimijoilta; he kun haluavat toiminnassaa käyttää rahaa.

Aina kuitenkaan ole järkevää tai mahdollista tehdä yhteistyötä saman ideologian jakavan kanssa. Tällöin jaetaan-toimijat ja R&K -toimijat tekevät yhteistyötä. Järjestelmätasolla pyrkimys on maksimoida yhteistyön mahdollisuudet, mutta kuitenkin niin, että raha- ja kilpailutalouden kilpailu ei vääristy.

Jos jaetaan-toimija hankkii hyödykkeitä raha- ja kilpailutalouden toimijalta

Raha- ja kilpailutalouden toimijat antavat raaka-aineensa, tavaransa ja palvelunsa jaetaan-toimijalle ilman, että yritys vaatii heiltä maksua rahana, tavarana, työnä tai mitenkään muutenkaan. Yritys lähettää laskun kyseisistä hyödykkeistä valtiolle. Valtio maksaa laskun.

Jokaisella jaetaan-toimijalla on kortti, jolla se saa rajallisen etukäteen sovitun määrän tarvitsemiaan raha- ja kilpailutalouden toimijoiden tuottamia hyödykkeitä, ja jonka määrän verran valtio sitoutuu maksamaan R&K -yrityksille. R&K -yrityksille tämä käytäntö sopii, sillä se lisää heidän myyntiään.

Valtio voisi antaa jaetaan-tuottajayhteisölle rahaa sen ostoihin. Jaetaan-toimijat haluavat kuitenkin toimia niin, että se ei käytä rahaa.

Mm. tätä tarkoittaa käytännössä se, että valtio haluaa mahdollistaa, että jokainen ihminen ja yhteisö voi toimia oman talousideologiansa mukaan ja se, että valtio haluaa yhdistää ihmiset niin, että kaikkien talousideologioiden mukaan elävät ihmiset voivat tehdä yhteistyötä yhteisöllisellä tasolla.

Jos raha- ja kilpailutalouden toimija hankkii hyödykkeitä jaetaan-toimijalta

Jos kysymyksessä on jokin muu kuin työ:

Jaetaan-tuottajayhteisö antaa tuottamansa hyödykkeen R&K -yritykselle. Yritys maksaa siitä sovitun hinnan valtiolle.

Jos jaetaan toimijoita on paljon, JTY:n saanee helposti kaiken tuotannossaan tarvitsemansa toiselta jaetaan-toimijalta. Tällöin sen hyödykkeiden tuotantolle ei tule lainkaan rahallisia kuluja. Jos jaetaan-toimijoita on valtiossa vain muutama, heillä on muutoin rahallisia kuluja tuotannossaan siinä, missä R&K:n toimijoillakin, mutta työn kohdalla sitä on vähemmän, sillä tällöinkin jaetaan-ihmisen ylläpitämiseen tarvitaan keskimäärin vähemmän rahaa kuin R&K:n ihmisen ylläpitämiseen. Siksi jaetaan-toimijat eivät saa koskaan kilpailla hinnoilla vapaasti R&K:n markkinoilla, vaan hinnat sovitaan yhdessä sovittujen kaikkia tyydyttävien ja hyödyttävien sopimusten mukaan.

Sopijaosapuolien (esimerksi Raha- kilpailutalouden toimijoiden keskusjärjestö, Jaetaan-toimijoiden keskusjärjestö ja talousministeriö) sopimuksista riippuen JTY:n tuottamien hyödykkeiden sovittu hinta voi olla:

– Sovitun prosentin verran korkeampi kuin kaikki markkinoilla olevat vastaavat hyödykkeet.
Tällöin yritys todennäköisesti ostaa JTY:n tuottamia hyödykkeitä vain, jos R&K -toimijoilta ei saa ja tarve on suuri ja akuutti.
– Markkinoilla olevien vastaavien tuotteiden keskiarvo- tai mediaanihinta.

Lisäksi JTY:n tuottamien hyödykkeiden hinnan tulee olla sama kaikille R&K:n toimijoille.

Tällaisilla hintasopimuksilla pyritään estämään se, että JTY:n tuottamien hyödykkeiden myynti R&K -toimijoille vääristäisi R&K:n taloudellista kilpailua. Tällaista kilpailua vääristämätöntä myyntiä kannattaa kuitenkin olla, sillä se lisää talouden tehokkuutta saadessaan hyödykkeiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamaan paremmin myös niukkuuden oloissa. Tällaiset hintasopimukset sopivat R&K -yritykselle, sillä ylipäätään se ostaa mitään keneltäkään vain silloin, kun se hinnan puolesta ja kaikin puolin muutenkin sille sopii.

Jos kysymyksessä on työ:

Sopijaosapuolien sopimuksista riippuen jaetaan-ihmisen R&K:n toimijalle tekemän työn sovittu hinta voi olla:

– Sovitun prosentin verran korkeampi kuin markkinoiden korkein vastaavasta työstä saatu palkka.
Tällöin yritys palkkaa jaetaan-ihmisen vain, jos R&K -ihmistä ei ole tarjolla.
– Sovitun prosentin verran korkeampi kuin TES:n mukainen vastaavasta työstä saatu palkka.
– TES:n mukainen.

R&K -yritys maksaa jaetaan-ihmisen palkan kokonaan valtiolle.

Raha- ja kilpailutalouden toimijoiden hävikin ja sivutuotteiden jako

Yllä mainitut sopimukset koskevat vain yritysten ja JTY:n varsinaista tuotantoa. Hävikin ja sivutuotteiden osalta asiat sovitaan erikseen.

Raha- ja kilpailutalouden toimijat voivat vapaasti antaa mitä vain jaetaan-toimijoille, niin hävikkiä, sivutuotteita kuin käypää uutta tavaraakin, sillä jaetaan-taloudessa ei ole kilpailua, joka voisi vääristyä ja R&K:n toimija ei tavallisesti anna mitään sellaista, mikä vahingoittaa sen omaa liiketoimintaa.

Jaetaan-toimijoiden hävikin jako

Yllä mainitut sopimukset koskevat vain yritysten ja JTY:n varsinaista tuotantoa. Hävikin ja sivutuotteiden osalta asiat sovitaan erikseen.

Jaetaan-toimijat voivat antaa hävikkiä ja sivutuotteitaan R&K:n ihmisille ja yrityksille, mutta on pidettävä huolta, että se ei vääristä R&K:n kilpailua.

Kilpailun vääristymisestä

Jaetaan-toimijat voivat tuottaa hyödykkeitä valtiolle ja kunnille sekä itselleen. Nämä toki vähentävät R&K:n myyntiä, mutta niitä ei lasketa kilpailun vääristymiseksi. Jokainen talousideologia ja -filosofia saa toki tuottaa tarvitsemiansa hyödykkeitä itselleen ja toisaalta julkinen puoli on kaikkien yhteinen, joten se ei saa suosia yhtä ja syrjiä toista. Muutoin yhteiskunnasta tulee äkkiä erilliskunta ja se ei liene kenenkään tavoite. Itselleen ideologiat ja filosofiat voivat tuottaa kaikkea niin paljon kuin haluavat. Voidaan sen sijaan sopia, että julkinen puoli on velvoitettu tekemään hankintansa eri talousideologioilta samassa suhteessa kuin mitä niiden mukaan ihmisiä elää yhteiskunnassa. Näin ainakin silloin, jos muunlaiseen sopimukseen ei päästä ja kullakin ideologialla on tarjontaa vastaamaan julkisen puolen kysyntään.  

Kilpailun vääristymisellä tarkoitetaan mm. sitä, että jaetaan-tuottajayhteisö myisi mitä tahansa hyödykkeitä, esim. rakentamiaan taloja R&K:n ihmisille halvemmalla kuin R&K:n yritykset. Tämä olisi epäreilua kilpailua, sillä jaetaan-toimijat toimivat eri säännöilä kuin R&K:n toimijat. Heillä syntyy aina väistämättä vähemmän tai jopa ei lainkaan rahallisia kuluja tuotannostaan, ja siksi ne eivät saa hintakilpailla vapaasti R&K:n toimijoiden kanssa minkään hyödykkeen kohdalla.

Kilpailun vääristymisellä tarkoitetaan myös sellaista tilannetta, missä jaetaan-toimijat jakavat tuottamiaan hyödykkeitä yksien R&K:n toimijoiden käyttöön ilman, että R&K:n toimijoiden täytyy maksaa siitä valtiolle rahaa, mutta ei toisten samaan viiteryhmään kuuluvien käyttöön. Esimerkiksi jos teatteriesitys on ilmainen yksille R&K:n ihmisille, sen on oltava ilmainen kaikille. Jos näin ei ole, R&K:n ihminen joutuu maksamaan lipun hinnan valtiolle. Tai jos jaetaan-tuottajayhteisö tekee yhdelle rakennusfirmalle peltityöt ilmaiseksi, sen on tehtävä ne ilmaiseksi kaikille rakennusfirmoille (mutta ei kaikille yksityisille R&K:n ihmisille, sillä he kuuluvateri viiteryhmään.) Jos näin ei ole, R&K:n yritys joutuu maksamaan katon hinnan valtiolle.

Jaetaan-toimijat voivat toki antaa pieniä määriä mitä tahansa hyödykkeitä kaikille R&K -toimijoille, kunhan se on R&K:ssa rahalliselta arvoltaan vähäinen hyödyke.

Antti Laukkanen
Admin

Viestien lukumäärä : 29
Join date : 20.08.2018

Näytä käyttäjän tiedot http://kaikki-yhdessa.forumotion.eu

Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Voit vastata viesteihin tässä foorumissa